Nykymaailmassa Tunturipeura on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tekniikan ja globalisaation myötä Tunturipeura:stä on tullut olennainen ongelma, joka koskee kaikenikäisiä ja kansallisuuksia. Olipa kyse ammatillisesta, henkilökohtaisesta tai akateemisesta, Tunturipeura:llä on merkittävä vaikutus monien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Tunturipeura:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta eri alueilla sekä mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Tunturipeura | |
---|---|
Tunturipeuroja Etelä-Norjassa Rollagin kunnan alueella |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Hirvieläimet Cervidae |
Suku: | Rangifer |
Laji: | Peura tarandus |
Alalaji: | tarandus |
Kolmiosainen nimi | |
Rangifer tarandus tarandus |
|
Katso myös | |
Tunturipeura (Rangifer tarandus tarandus) on Etelä-Norjassa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä elävä peuran alalaji. Puolikesy poro on jalostettu tunturipeurasta, joten ne ovat samaa alalajia.
Nykyisin Suomessa ei ole villejä tunturipeuroja, mutta niitä on elänyt tuhansia vuosia jääkauden jälkeen, tunturipeurojen saavuttua Suomen pohjoisosiin 9 000 vuotta sitten joko Euroopasta Norjan länsirannikkoa pitkin tai Pohjois-Venäjältä Kuolan niemimaan kautta. Viimeiset tunturipeurat hävisivät Suomesta 1800-luvulla saamelaisten siirtyessä vähitellen peuran pyynnistä peuran paimentamiseen – poronhoitoon.
Norjan peurakanta on noin 35 000 eläintä, ja Kuolan niemimaan tunturipeurat lienevät risteytyneet porojen kanssa eivätkä ole enää geneettisesti puhtaita.selvennä
Tunturipeuralla on lyhyemmät jalat ja lyhyempi turpa kuin metsäpeuralla sen jouduttua sopeutumaan metsäpeuran elinseutuja kylmempään elinympäristöön.
|