Umma
Umma-ongelmasta keskustellaan nykyään laajasti, koska se vaikuttaa moniin ihmisiin ympäri maailmaa. Löytämisestään lähtien Umma on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa yleensä. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on ymmärtää täysin Umma:n vaikutukset ja seuraukset terveyteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan Umma:een liittyviä eri näkökohtia, jotka antavat yleiskatsauksen sen merkityksestä ja vaikutuksista nykyään.
Umma (arab. أمة) on islamin uskovien yhteisö, joka tarkoittaa puhekielessä myös samassa moskeijassa käyviä ihmisiä ja on verrattavissa kristinuskon seurakuntaan. Tavallisesti se tarkoittaa maailman kaikkien muslimien muodostamaa yhteisöä. Islamilaisessa laissa umma on määritelty kapeammin tarkoittamaan vain mujtahideja eli uskonoppineita. Arabian kielessä umma voi tarkoittaa myös kansallisvaltiota: esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat on arabiaksi al-Umam al-Muttahida.
Šaria ja umman yksimielisyys
Islamilaisessa laissa eli šariassa katsotaan, että yksi hyväksyttävistä Jumalan lain lähteistä on umman yksimielisyys, ijmá. Se tarkoittaa kaikkien uskonoppineiden yksimielisyyttä jostain asiasta. Muhammadin kerrotaan sanoneen: "Yhteisöni ei koskaan hyväksy yksimielisesti erehdystä". Lausetta ei löydy klassisista hadith-kokoelmista, mutta sitä lainataan usein. Profeetan kerrotaan myös sanoneen: "Jumalan käsi on yhteisön yllä, ja kuka ikinä poikkeaa siitä, lähtee helvettiin".
Lakikoulukunnat erottavat toisistaan kaikkien muslimien välillä vallitsevan yksimielisyyden, joka koskee suuria asioita. Tämä itsessään luonnollinen ajatus löytyy myös muutamassa Koraanin kohdassa, kuten: "Pitäkää kaikki kiinni Jumalan köydestä, älkääkä hajaantuko." (3:103) Hienostuneempi periaate on uskonoppineiden yksimielisyys, joka ohjaa pienempiä lakiteknisiä yksityiskohtia. Kaikkien muftien yksimielisyys ei ole välttämätöntä, vaan pienet vähemmistöt voidaan jättää huomiotta. Ignaz Goldziher oli sitä mieltä, että yksimielisyyden periaate lainattiin roomalaisesta oikeudesta, jossa konsensusperiaate tunnettiin nimellä opinio prudentium.
Jotkut oppineet ovat katsoneen vaikeaksi määrittää milloin kaikki muslimit ovat jostain ohjeesta yksimielisiä ja ovat siksi rajanneet ijmán koskemaan vain Muhammadin varhaisten seuraajien yhteisöä.
Lähteet
- Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Joseph Schacht: The Origins of Muhammadan Jurisprudence. Clarendon, 1950. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b EVANKELIS-LUTERILAISEN USKONNON KOE 25.9.2015 | HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ (PDF) yle.fi. Yleisradio Oy & Ylioppilastutkintolautakunta (YTL). Arkistoitu 7.8.2017. ”Umma on islamilainen yhteisö. Tavallisesti sillä tarkoitetaan muslimien maailmanlaajuista yhteisöä, jolla ei kuitenkaan ole konkreettista organisaatiota. Termiä käytetään myös puhuttaessa tietystä uskovien yhteisöstä, jonka jäsenet käyvät rukoilemassa samassa moskeijassa.” Viitattu 7.8.2017.
- ↑ a b Reliance of the Traveller, s. 23 (b7.1)
- ↑ esim. Reliance of the Traveller, s. 24 (b7.4.1)
- ↑ Reliance of the Traveller s. 25 (b7.5)
- ↑ Schacht, 1950, 82
- ↑ Schacht, 1950, 83
- ↑ Reliance of the Traveller, s. 23 (b7.1)