Nykyään Valletta on kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Valletta on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Sen vaikutus ja merkitys ovat ylittäneet rajat, ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan kohtauspaikka. Tässä artikkelissa tutkimme Valletta:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen heijastuksia tulevaisuuteen. Sen alkuperästä sen evoluutioon ajan myötä syvennymme syvälliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää Valletta:n tärkeyden nykyisessä todellisuudessamme.
Valletta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valletan sijainti |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Malta |
Hallinto | |
– Pormestari | Alexiei Dingli (PN) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 0,84 km² |
Väkiluku (2017) (arvio) | 5 750 |
– Väestötiheys | 6 845 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Valletta on Maltan pääkaupunki. Sen asukasluku oli 5 750 vuonna 2017, kun vuoden 2011 väestönlaskennassa asukasluku oli 5 748. Nimensä kaupunki on saanut Johanniittain ritarikunnan (eli Maltan ritarikunnan) suurmestarin Jean Parisot de La Valetten mukaan.
Valletta ja sen 320 historiallista muistomerkkiä ovat Unescon maailmanperintöluettelossa.
Valletta sijaitsee Maltan saaren koillisrannalla. Sen keskusta on rakennettu Mount Sceberras -vuorelle, joka työntyy niemenä lahden keskelle. Sen kahdella puolella on satamat: suursatama itäpuolella ja Marsamxettin satama länsipuolella.
Koska Malta on Välimeren ympäröimä saari, Vallettankin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 30,7 celsiusastetta. Sateisinta on marras-, joulu- ja tammikuussa. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen päivän alin lämpötila on silloin 9,2 celsiusastetta.
Kaupunki perustettiin maaliskuussa 1566. Sitä ovat hallinneet foinikialaiset, kreikkalaiset, karthagolaiset, roomalaiset, Bysantti, arabit ja Johanniittain ritarikunta itse.
Vuodesta 1814 se oli merkittävä brittien laivastotukikohta. Toisessa maailmansodassa se kärsi kovista pommituksista, ja Italia antautui siellä liittoutuneille vuonna 1943.
Vallettan niemimaa, jossa on kaksi luonnonsatamaa Marsamxett ja Pääsatama, on Maltan tärkein satama.
Maltan kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungista. Useimmat Maltan bussilinjoista kulkevat Vallettaan tai sieltä pois. Kaupungin sisällä liikenne on rajoitettua ja monet osat on rajattu jalankulkualueiksi.
Malta |
Attard · Balzan · Birgu · Birkirkara · Birżebbuġa · Cospicua · Dingli · Fgura · Floriana · Għargħur · Għaxaq · Gudja · Gżira · Ħamrun · Iklin · Senglea · Kalkara · Kirkop · Lija · Luqa · Marfa · Marsa · Marsaskala · Marsaxlokk · Mdina · Mellieħa · Mġarr · Mosta · Mqabba · Msida · Mtarfa · Naxxar · Paola · Pembroke · Pietà · Qormi · Qrendi · Rabat · Safi · St. Julian's · San Ġwann · Saint Paul's Bay · Santa Luċija · Santa Venera · Siġġiewi · Sliema · Swieqi · Tarxien · Ta' Xbiex · Valletta · Xgħajra · Żabbar · Żebbuġ · Żejtun · Żurrieq |
---|---|
Gozo |
Fontana · Għajnsielem · Għarb · Għasri · Kerċem · Munxar · Nadur · Qala · San Lawrenz · Sannat · Victoria (Rabat) · Xagħra · Xewkija · Żebbuġ |
|
1980-luku |
|
---|---|
1990-luku |
|
2000-luku | |
2010-luku | |
2020-luku |