Vigilia
Nykymaailmassa Vigilia:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Vigilia on ilmiö, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Kautta historian Vigilia on ollut lukuisten keskustelujen kohteena ja se on synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja teorioita. Tässä artikkelissa tutkimme Vigilia:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri puoliin.
Vigilia (lat. ’valvominen’) on ortodoksisen kirkon ehtoo- ja aamupalveluksesta sekä ensimmäisestä hetkestä koostuva (yleensä iltaisin vietettävä) juhlapalvelus, joka edeltää sunnuntain tai kirkollisen juhlapäivän liturgiaa. Alkuaan jumalanpalvelussääntö edellytti liturgian toimitettavaksi tiettyinä päivinä illalla ehtoopalveluksen jälkeen. Suomessa vigilia toimitetaan yleensä slaavilaisen perinteen mukaisesti lauantai-iltaisin ja juhlapäivien aattoiltana ja se kestää 1-2 tuntia.
Vigilia voi myös tarkoittaa läntisessä kirkossa, erityisesti benediktiinisessä perinteessä, yöllistä rukoushetkeä, jota seurasi aamurukoushetki eli laudes.
Tunnettuja vigilia-palveluksen tekstien sävellyksiä on Sergei Rahmaninovin vigilia op. 37 vuodelta 1915. Suomalaisista tunnetuin on Einojuhani Rautavaaran säveltämä Vigilia. Ensimmäisen suomenruotsalaisen vigilian sävelsi Mikko Sidoroff vuosina 2018–2023 Mikael Sundqvistin muokkaamaan tekstiin.
Lähteet
- ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 619. Helsinki 1979. ISBN 951-1-05295-0
- ↑ Kvist, Wilhelm: Svenskspråkig ortodox kyrkomusik får betydande tillskott. Hufvudstadsbladet, 12.10.2023, s. 23. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 12.10.2023.
Aiheesta muualla
- Vigilia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vigilia / Ortodoksi.net