Vilhelm Rosenqvist

Nykymaailmassa Vilhelm Rosenqvist on edelleen ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Vilhelm Rosenqvist on ottanut perustavanlaatuisen roolin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Vilhelm Rosenqvist on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri alueilla sen vaikutuksista talouteen ja vaikutuksestaan ​​ihmissuhteisiin. Kautta historian Vilhelm Rosenqvist on kehittynyt ja sopeutunut poliittisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin, mikä on synnyttänyt monenlaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Vilhelm Rosenqvist:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.

V. T. Rosenqvist

Wilhelm Theodor (Vilhelm Teodor, V. T.) Rosenqvist (14. lokakuuta 1856 Lapinjärvi – 26. lokakuuta 1925 Helsinki) oli suomalainen kouluneuvos, professori, valtiopäivämies ja ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja.

Rosenqvistin vanhemmat olivat kappalainen Gustaf Ulrik Rosenqvist ja Amalia Wallgrén. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lukiosta 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1881, maisteriksi 1882 sekä suoritti tutkinnon jumaluusopillisissa aineissa 1886. Rosenqvist toimi uskonnon opettajana helsinkiläisissä kouluissa 1881–1887. Hän oli Vaasan ruotsalaisen lyseon uskonnon, logiikan ja ruotsin kielen lehtori 1887–1898 sekä lyseon rehtori 1895–1898. Rosenqvist toimi sittemmin Helsingin ruotsalaisessa normaalilyseossa uskonnon yliopettajana 1898–1918 ja normaalilyseon rehtorina 1900–1918. Hän oli kouluneuvos 1918–1923 ja kouluhallituksen ruotsalaisen osaston päällikkö 1920–1923. Rosenqvist toimi lisäksi Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen aikakauskirjan päätoimittajana 1900−1925. Rosenqvist sai Helsingin yliopiston teologian kunniatohtorin arvon 1907 ja professorin arvonimen 1920. Hän oli säätyvaltiopäivillä pappissäädyn edustaja 1899, 1900, 1904 ja 1905. Rosenqvist oli myös RKP:n kansanedustaja 1907–1909, edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän toimi myös RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Rosenqvist oli lisäksi kirkolliskokouksen jäsen ja toimi kaupunginvaltuutettuna Vaasassa ja Helsingissä.

Rosenqvist julkaisi Jaakko Gummeruksen kanssa kirkkohistorian oppikirjan (1904), josta otettiin lukuisia painoksia sekä suomeksi että ruotsiksi, samoin kuin elämäkerrat Gabriel Mauritz Waenerberg (1911) ja Frans Ludvig Schauman I-II (1927-1928, Alfons Takolanderin viimeistelemä). Lisäksi hän julkaisi tutkielmia mm. Runebergista (1904, 1922), Stenbäckistä (1912) ja Topeliuksesta (1918) virsirunoilijoina sekä historiikin Svenska Normallyceum 1864-1914 (1915).

Rosenqvist oli naimisissa vuodesta 1886 Anna Emilia Alexandra Wahlfeltin (k. 1938) kanssa. Hänen veljensä oli G. G. Rosenqvist.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Biografia-sampo: Vilhelm Teodor Rosenqvist Viitattu 10.1.2021.
  2. ↑ a b Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 634. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  3. ↑ ROSENQVIST Vilhelm Teodor. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 10.1.2021.
  4. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 644

Aiheesta muualla

Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet
Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajat
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot