Vladimir Šuhov
Tässä artikkelissa tutkimme Vladimir Šuhov:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Vladimir Šuhov on herättänyt jatkuvaa keskustelua eri aloilla sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään ja sen merkityksellisyyteen ammattialoilla. Vuosien varrella Vladimir Šuhov on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden ymmärtää sen vaikutusta eri yhteyksissä. Samoin viimeaikaisten tutkimusten kautta on ollut mahdollista löytää uusia näkökulmia Vladimir Šuhov:een, mikä saa meidät pohtimaan sen nykyistä roolia ja tulevaisuuden ennustetta.
Vladimir Grigorevitš Šuhov (Владимир Григорьевич Шухов), s. 16. elokuuta/28. elokuuta 1853, Grajvoron, k. 2. helmikuuta 1939, Moskova, oli venäläinen insinööri, joka usein rinnastetaan kekseliäisyydessään ja metallirakenteiden käyttämisessä Gustave Eiffeliin.
Šuhov syntyi lähellä Belgorodia, joka sijaitsee nykyisen Ukrainan rajan tuntumassa. Hän opiskeli Moskovan Keisarillisessa teknillisessä koulussa, josta valmistui insinööriksi 1876. Työurallaan hän suunnitteli yli viisisataa siltaa ja sata vesitornia. Tehdessään yhteistyötä vuonna 1878 öljyteollisuutta käynnistävän ruotsalaisen Nobel-suvun kanssa hän otti käyttöön öljyputken, kaasuputken ja sylinterinmuotoisen metallisen öljysäiliön.
Lähteet
- ↑ Vladimir Grigorievich Shukhov. The Shukhov Tower Foundation. Viitattu 6.2.2015.
Aiheesta muualla
- Peter Gössel, Gabriele Leuthäuser, Eva Schickler: ”Architecture in the 20th century”, Taschen Verlag; 1990, ISBN 3-8228-1162-9 ja ISBN 3-8228-0550-5. Teoksen verkkoversio.
| ||||||||||||||||||||||
