Ylipäällikkö
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Ylipäällikkö, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Tavoitteena on ymmärtää tämä aihe perusteellisesti, tutkitaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka valaisevat sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tavoitteena on tarjota lukijalle kattava ja täydellinen näkemys Ylipäällikkö:stä, tarjoten olennaista ja päivitettyä tietoa, joka rikastuttaa tämän asian tietämystä ja ymmärrystä. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan, tavoitteena on tarjota globaali näkemys, jonka avulla voimme sukeltaa syvemmälle Ylipäällikkö:n tärkeimpiin puoliin, tarjoten selkeän ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, joka toimii lähtökohtana tulevalle tutkimukselle ja pohdinnalle.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ylipäällikkö on maan asevoimien ylin johtaja. Useimmissa maissa ylipäällikkönä on nimellisesti valtionpäämies, vaikka hän ei käytännössä osallistu asevoimien johtamiseen. Ylipäällikön alaisuudessa on asevoimien korkein upseeri, asevoimien komentaja tai pääesikunnan päällikkö.
Suomessa tasavallan presidentti on perustuslain mukaan puolustusvoimien ylipäällikkö, missä ominaisuudessa hän muun muassa ylentää kaikki upseerit. Sodan aikana presidentti voi luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle henkilölle. Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 Kyösti Kallio luovutti ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle, sotamarsalkka, myöhemmin Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimille, ja kun Mannerheimista tuli jatkosodan lopulla 1944 presidentti, ylipäällikkyys palautui luovuttajainstituutiolle. Risto Ryti on Suomen presidenteistä ainoa, joka ei ole lainkaan ollut ylipäällikkö.
Ylipäällikkö on lähes poikkeuksetta valtionpäämies, yleensä presidentti, ja esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki on käytännössä asevoimien muodollinen ylipäällikkö vaikka pääministerillä on varsinainen valta asevoimissa. Kansainyhteisön maista Australiassa ja Uudessa-Seelannissa ylipäällikkö on Britannian monarkin nimittämä kenraalikuvernööri, ja Kanadassa kenraalikuvernöörin tai monarkin on allekirjoitettava sodanjulistukset.
Valtionpäämiehen ylipäälliköntehtävien suhteen ovat poikkeuksia muun muassa Japani, Ruotsi, Saksa ja Egypti, joissa ylipäällikkönä on käytännössä puolustusministeri, Japanissa pääministeri. Ruotsissa vuoden 1975 perustuslain mukaan asevoimat vastaa hallitukselle, mutta kuninkaalla on kaikkien aselajien korkein kenraalinarvo, jonka hän jakaa vain puolustusvoimien komentajan (Överbefälhavare, ÖB) kanssa. Egyptissä tasavallan presidentillä on asevoimien korkeimman komentajan seremoniallinen asema, syynä ilmeisesti se, että kaikki Egyptin presidentit ovat tähän mennessä olleet sotilaita.
Yhdysvaltain asevoimat käytti vuoteen 2002 tietyissä tehtävissä (COCOM:n komentajan) nimekkeessä termiä ylipäällikkö (engl. Commander-in-Chief), josta luovuttiin tuolloin, koska sen katsottiin kuuluvan ainoastaan presidentille.
Eräissä maissa, kuten Kiinassa ja Sveitsissä, vastuu on jaettu. Sveitsissä asevoimat vastaa Sveitsin liittoneuvostolle ja Kiinassa keskussotilaskomissiolle.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Ruotsin perustuslain luku 10, artikla 9