Nykymaailmassa Yuval Noah Harari on saavuttanut kiistattoman merkityksen. Olipa kyseessä suurten muutosten päähenkilö, keskustelun kohteena tai historiallinen vertailukohta, Yuval Noah Harari herättää laajaa kiinnostusta. Sen vaikutus ulottuu tietyn alueen ulkopuolelle ja vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Yuval Noah Harari:n roolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Sen alkuperästä sen kehitykseen, mukaan lukien sen seuraukset, syvennymme täydelliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Yuval Noah Harari:n laajuutta ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Yuval Noah Harari | |
---|---|
Yuval Noah Harari vuonna 2022. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. helmikuuta 1976 Haifa, Israel |
Ammatti | historioitsija, kirjailija |
Muut tiedot | |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
|
Yuval Noah Harari (hepr. יובל נח הררי, Yuval Noaḥ Harari; s. 24. helmikuuta 1976 Haifa, Israel) on israelilainen historiantutkija, professori ja kirjailija. Harari on kirjoittanut kaksi kansainvälistä menestysteosta ihmisen historiasta ja tulevaisuudesta: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia (2011) ja Homo Deus. Huomisen lyhyt historia (2015). Hänen viimeisin teoksensa 21 oppituntia maailman tilasta (2018) käsittelee nykyajan haasteita.
Harari syntyi ja kasvoi Kirjat Atassa, Haifan alueella sekulaarissa aškenasiperheessä. Hän väitteli Oxfordin yliopistossa 2002. Hän on historian professori Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa.
Hararin ihmislajin historiaa käsittelevä kirja Sapiens: Ihmisen lyhyt historia (2011, suomennettu 2016) oli kansainvälinen menestysteos. Kirjan väittämä on, että ihminen nousi maailman valtiaaksi kyvyllään kuvitella olemattomia: kertoa tarinoita ja suostutella muutkin uskomaan niihin. Hararin mukaan esimerkiksi jumalat, valtiot ja raha ovat olemassa vain ihmisten yhteisen uskon varassa, mutta ne saavat miljoonat ihmiset järjestäytymään yhteistyöhön. Kirjaa on vuoteen 2017 mennessä myyty 1,2 miljoonaa kappaletta 46 maassa 45 kielellä. Hararin itsensä mukaan kirjan myyntimenestys perustuu siihen, että se tarjoaa historiasta ja maailmasta hyvin laajan kuvan, jossa kaikki tiedonmuruset on järjestelty merkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Sitä on luonnehdittu yksikertaistukseksi ja arvosteltu virheistä.
Hararin toinen teos Homo Deus: Huomisen lyhyt historia (2015, suomennettu 2017) käsittelee ihmislajin tulevaisuutta. Harari käsittelee tekoälyn ja geenitekniikan merkitystä ja kuvaa aivotoimintaa biologisena algoritmina, joka voidaan korvata tietoverkoilla. Hararin tulevaisuudenkuvassa humanismi korvautuu uudella valtauskonnolla, jota hän kutsuu dataismiksi, ja Homo sapiensin paikan vie uusi, paranneltu ihmislaji Homo deus.
Hararin kolmas teos 21 oppituntia maailman tilasta ilmestyi vuonna 2018. Kirjassaan Harari pyrkii antamaan historiallisen ja filosofisen taustan, jonka avulla voi hahmottaa kirjoitusajankohdan tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten terrorismia, ilmastonmuutosta, tekoälyä, yksityisyyteen kajoamista ja kansainvälisen yhteistyön hiipumista. Kirjan 21 lukua käsittelevät kukin omaa aihettaan, kuten työelämää, sotaa, nationalismia, uskontoa, maahanmuuttoa ja koulutusta. Hararin kahden aiemman kirjan tapaan myös 21 oppituntia pohtii ihmiselämän merkityksen ja sisällön löytämistä tulevaisuudessa, jolloin ihmisten ei enää ole pakko tehdä työtä selvitäkseen.
Akateemisen maailman supertähdeksi luonnehdittu Harari poikkesi kiertueellaan syksyllä 2022 Suomessakin ja esiintyi Nordic Business Forumin yleisölle. Kiertueen käytännön toimista kantaa vastuun 12-henkinen tiimi.
Harari on kritisoinut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansallista politiikkaa, jolla ei voi ratkaista globaaleja ongelmia. Hararin mukaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan globaalia yhteistyötä. Hararin mukaan globaaleihin ongelmiin ei ole kansallisia ratkaisuja. Harari on maininnut, että brexitillä saavutettava ”itsenäisyys” on fantasiaa, sillä maailmassa ei enää ole itsenäisiä maita.
Hararin mielestä on ongelmallista että perustulo on kansallinen ratkaisu. Hararin mukaan automaatiovallankumouksen myötä teknologisesta työttömyydestä kärsivät eniten matalan tulotason maat. Hararin mukaan vain rikkailla mailla on varaa perustuloon, ja rikkaiden ja köyhien maiden ero tulee kasvamaan.
Harari on homoseksuaali ja asuu Mesilat Zionin kylässä aviomiehensä kanssa. Harari on vegaani. Harari harjoittaa säännöllisesti vipassana-meditaatiota. Hän meditoi päivittäin kahden tunnin ajan ja viettää joka vuosi 60 päivää hiljaisessa retriitissä. Harari sanoo uskovansa, että meditaatio on antanut hänelle tieteen tekemisessä tärkeän kyvyn keskittää ajatukset tärkeisiin asioihin sekä kyvyn erottaa todellisuus mielen keksimistä tarinoista.
|