Ýmnos eis tin Eleftherían
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ýmnos eis tin Eleftherían:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ýmnos eis tin Eleftherían on ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena eri aloilla politiikasta ja taloudesta teknologiaan ja populaarikulttuuriin. Vuosien varrella Ýmnos eis tin Eleftherían on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaan, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja käynnistänyt tärkeitä keskusteluja sen merkityksestä ja seurauksista. Tämän artikkelin avulla toivomme tarjoavamme kattavan näkökulman Ýmnos eis tin Eleftherían:stä ja sen roolista nykymaailmassa. Se tarjoaa pohdiskelua ja analysointia vaativan yleiskatsauksen.
| Ýmnos eis tin Eleftherían | |
|---|---|
 Ýmnos eis tin Eleftherían -runon kansilehti vuodelta 1825. |
|
| Valtio |
 Kreikka Kypros |
| Säveltäjä | Nikólaos Mántzaros |
| Sanoittaja | Dionýsios Solomós |
| Sävelletty | 1823/1828 |
|
|
|
Ýmnos eis tin Eleftherían (kath.kreik. Ύμνος εις την Ελευθερίαν, suomeksi Hymni vapaudelle) on Kreikan ja Kyproksen kansallislaulu. Laulun on sanoittanut Dionýsios Solomós vuonna 1823 ja säveltänyt Nikólaos Mántzaros vuonna 1828/1829. Runosta tuli Kreikan virallinen kansallislaulu vuonna 1863 (tai 1865) ja Kyproksen kansallislaulu vuonna 1966.
Kyseessä on periaatteessa maailman pisin kansallislaulu, sillä Solomóksen isänmaallinen runo käsittää kokonaista 158 säkeistöä. Yleensä siitä lauletaan kansallislauluna kuitenkin vain kaksi ensimmäistä säkeistöä.
Historia
Zákynthoslainen ja Korfulla toiminut Dionýsios Solomós kirjoitti Ýmnos eis tin Eleftherían -runon vuonna 1823. Tuolloin käytiin Kreikan vapaussotaa, ja runo sai innoitustaan sodasta. Runo julkaistiin Kreikassa vuonna 1824 ja Pariisissa vuonna 1825, ja se teki Solomóksesta tunnetun runoilijana. Solomóksen ystäviin kuulunut korfulainen säveltäjä Nikólaos Mántzaros sävelsi ensimmäisen sovituksen runoon vuonna 1828 (tai 1829), yhden version koko runosta ja toisen kahdesta ensimmäisestä säkeistöstä. Toinen sovitus tehtiin vuonna 1837, kolmas 1839–1840, neljäs 1844 ja viides 1861.
Solomóksen runo yhdistyi vapaussodan muistoihin, ja sitä lausuttiin ja laulettiin usein isänmaallisissa kokoontumisissa. Kreikan virallisena kansallislauluna käytettiin alun perin kuningas Oton aikana kuitenkin kuninkaallista hymniä. Ýmnos eis tin Eleftherían otettiin maan kansallislauluksi Oton syrjäyttämisen jälkeen vuonna 1863 (tai toisten lähteiden mukaan vuonna 1865). Solomóksen runo oli kirjoitettu dimotikí-kreikalla eli kansankielellä. Valtio käytti vielä tuolloin virallisesti vanhahtavampaa katharévousa-kreikkaa, mutta se ei estänyt runon valitsemista kansallislauluksi. Tämä voidaan nähdä mielenkiintoisena käänteenä Kreikan kielikiistassa.
Sama laulu toimi myös itsenäisen Kreetan valtion kansallislauluna sen ollessa liitossa Kreikan kanssa vuosina 1908–1913. Kyproksen kansallislauluksi hymni otettiin vuonna 1966. Saaren turkkilaisväestö ei ole hyväksynyt päätöstä.
Teksti
Hymnin koko teksti muistelee kreikkalaisten kärsimyksiä osmanivallan aikana ja heidän kaipuutaan vapauteen. Se kuvaa myös sodan tapahtumia, kuten patriarkka Gregorios V:n teloitus, suurvaltojen reaktiot ja Tripolitsán piiritys, ja kuvaa vapaustaistelun kristillistä luonnetta.
Alla esitetään runon kaksi ensimmäistä eli kansallislauluna laulettua säkeistöä.
Kreikkalainen alkuteksti
- Σε γνωρίζω από την κόψη
- του σπαθιού την τρομερή,
- σε γνωρίζω από την όψη
- που με βία μετράει τη γη.
- Απ' τα κόκαλα βγαλμένη
- των Ελλήνων τα ιερά,
- και σαν πρώτα ανδρειωμένη,
- χαίρε, ω χαίρε, Ελευθεριά!
Translitteraatio
- Se gnorízo apó tin kópsi
- tou spathioú tin tromerí.
- Se gnorízo apó tin ópsi
- pou me vía metráei ti gi.
- Ap' ta kókala vgalméni
- ton Ellínon ta ierá,
- kai san próta andreioméni,
- chaíre, o chaíre, Eleftheriá!
Suora käännös
- Tunnistan sinut mahtavasta
- miekanterästäsi.
- Tunnistan sinut katseestasi,
- joka voimallisena tarkkailee maailmaa.
- Kasvaneina pyhistä kreikkalaisten luista
- ja urhoollisena kuten ennenkin,
- tervehtikää, tervehtikää vapautta!
Lähteet
- ↑ a b c d e Greece National Anthems. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ a b c Cyprus National Anthems. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ a b c d Nikolaos Mantzaros Project Corfu. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ a b Jenkins, Romilly: Dionysius Solomós, s. 67. Cambridge University Press, 2014. ISBN 1107644275. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Elgenius, Gabriella: Symbols of Nations and Nationalism: Celebrating Nationhood, s. 142. Springer, 2018. ISBN 0230317049. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Zakynthos Dionysios Solomos Greeka.com. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Mackridge, Peter: The Greek Language Controversy. Focus on Language helleniccomserve.com. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Know the Lyrics of the Greek National Anthem Greek Boston. Viitattu 2.9.2019.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ýmnos eis tin Eleftherían Wikimedia Commonsissa
- Ýmnos eis tin Eleftherían -runon kaikki säkeistöt. Wikisource. (kreikaksi)
- Ýmnos eis tin Eleftherían laulettuna (MP3).