Millenarismi

Nykymaailmassa Millenarismi on erittäin tärkeä aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Millenarismi:tä on tutkittu ja analysoitu eri aloilla sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Sen vaikutus yhteiskuntaan, sen kehitys ajan myötä ja rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä ovat asioita, jotka ovat herättäneet uteliaisuutta niin asiantuntijoissa kuin faneissakin. Tässä artikkelissa tutkimme Millenarismi:n vaikutusta perusteellisesti, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja eri näkökulmia tähän aiheeseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Millenarismi:een liittyviä keskeisiä näkökohtia tarjoamalla täydellisen ja vivahteikkaan näkymän.

Millenarismi on uskonnollisen, sosiaalisen tai poliittisen ryhmän tai liikkeen uskomus tulevaan suureen yhteiskuntamuutokseen, jonka jälkeen kaikki muuttuu. Toivottu muutos voi tuottaa kokonaan uudenlaisen yhteiskunnan tai palauttaa menetetyn rakenteen. Millenaristisen liikkeen voi synnyttää jonkin kansanosan kokema tyytymättömyyden tunne tai siirtomaavalloitusta seurannut kulttuurien yhteentörmäys. Käsite löytyy useista kulttuureista ja uskonnoista.

Luokittelu

Millenaristiset kultit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, joista kolmas on kahden ensimmäisen välimuoto. Ensimmäisen kategorian liikkeitä kutsutaan messiaanisiksi tai utopistisiksi, ja niissä tähdätään kokonaan uudentyyppisen yhteiskunnan saavuttamiseen. Messiaanisia liikkeitä esiintyy yleensä etnisesti yhtenäisten valtioiden sisällä. Ne syntyvät yleensä kriisiaikoina sellaisissa kansanosissa, joiden sosiaalinen tai taloudellinen asema on rajusti heikentynyt tai jotka kokevat niin käyneen, mistä on seurannut kollektiivisesti koettu psykologinen ahdistustila. Näille liikkeille on ominaista karismaattinen visionääri tai profeetta, joka näkee näyn ja tulkitsee sitä lähiympäristölleen sekä esittää keinot yhteisölle päästä ahdingosta. Kannattajajoukko saavuttaa hurmostilan ja sokean uskon niin oppiin kuin profeettaankin ja tämän kykyyn johdattaa yhteisö ennustettuun utopiaan.

Toisen kategorian liikkeitä kutsutaan perinnäisiksi, säilyttäviksi tai nativistisiksi, ja ne pyrkivät uudelleenkonstruoimaan menetetyn sosiaalisen rakenteen. Näiden liikkeiden taustalla on kahden teknologisesti eri tasolla olevan kulttuurin yhteentörmäys. Nativistisia liikkeitä syntyy usein siirtomaavalloitusten seurauksena, kun valloittajat kieltävät perinteiset suku-, maanomistus- ja uskonnolliset instituutiot ja samalla järkyttävät alkuperäisväestön maailmankuvaa omilla raha- ja aikakäsityksillään, kehittyneillä tuotteillaan, sotilaallisella ylivoimallaan ja lähetystyöllään. Tällaisia liikkeitä ovat olleet esimerkiksi tasankointiaanien henkitanssikultti ja melanesialainen lastikultti.

Yhteisiä piirteitä

Millenaristisille liikkeille on yhteistä:

  • kollektiivisuus: uskovat saavuttavat pelastuksen kollektiivisesti
  • maanpäällisyys: ihanneyhteiskunta saavutetaan jo tässä maailmassa eikä vasta kuoleman jälkeen
  • yhtäkkisyys: muutos tapahtuu pian ja kertaheitolla
  • kokonaisvaltaisuus: pelastus muuttaa elämän täysin maanpäällä ja uusi järjestys on itse täydellisyys
  • yliluonnollisuus: muutos saavutetaan joko yliluonnollisten voimien toimesta tai niiden avustuksella

Millenarististen liikkeiden suhde väkivaltaan on vaihdellut täydellisestä pasifismista radikaaliin militanttisuuteen. Alistettu kansa, jonka keskuudessa liike syntyi, on kuitenkin yleensä sotilaallisesti altavastaaja, joten militanttius on ollut liikkeille harvinaista. Sen sijaan liikkeille on ollut olennaista turvautuminen yliluonnollisiin voimiin, joihin voidaan vaikuttaa oikealla uskolla ja oikeilla rituaaleilla. Millenaristinen liike saa käyttövoimansa kannattajakuntansa tyytymättömyyden tunteesta, joten liike jatkaa usein toimintaansa vaikka sen perustanut profeetta katoaisikin.

Millenaristisia liikkeitä

Lähteet

  1. a b c d Virtanen, Hannu V.: Jumalien synty: Dna:n, kulttuurievoluution ja uskonnon kolmiyhteinen historianselitys, s. 204–208. VS-Kustannus, 2014. ISBN 978-952-67391-2-0.