Seuraavassa artikkelissa tutkimme Affiksi:n jännittävää aihetta, joka on kiinnittänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Syntymisestään lähtien Affiksi on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnan eri osa-alueilla, aina sen vaikutuksesta talouteen populaarikulttuuriin. Koko artikkelin aikana tarkastelemme lähemmin Affiksi:n eri puolia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä. Lisäksi analysoimme Affiksi:n roolia nykymaailmassa ja sen merkitystä tulevaisuuden kannalta. Valmistaudu sukeltamaan Affiksi:n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota!
Affiksi eli sanaliite on sanan runkoon liitettävä osa. Affiksit jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, mihin ne sijoitetaan suhteessa sanavartaloon. Kieliteknisesti affiksit ovat morfeemeja.
Erilaisia affikseja
- prefiksi eli etuliite, kuten esimerkiksi suomen negaatio /epä-/.
- suffiksi eli jälkiliite, kuten esimerkiksi suomen yks. 1. persoonan omistusliite /-ni/. Suffiksit ovat suomessa erittäin yleisiä. Ne jaetaan seuraavasti:
- –johtimet (jak|aa + -o > jako, sattu|a + -mus/-mys > sattumus)
- –päätteet (verbien persoonapääte: olen; nominien sijapääte: talossa)
- –tunnukset (verbeillä modus olisin, pystynemme ja tempus nauroivat; nomineilla monikon tunnus: kissat)
- –liitteet (nominien omistusliitteet: autotallini)
- –liitepartikkelit (esimerkiksi verbeillä: -pa/-pä, -han/-hän, -ko/-kö, -s > tekisinkö, tulepa tänne, oletkos aivan varma, sehän on mukava kuulla)
- infiksi on affiksi, joka tulee sanan (tai sanavartalon) sisään, esimerkiksi akkad. separatiivi /-ta-/, elûm 'mennä ylös' > etlûm 'mennä ylös jostakin'
- sirkumfiksi tulee sekä sanavartalon alkuun että loppuun, esimerkiksi nahuatlin omistusliitteet tl-substantiiveissa: yks.1.persoona /no- -uh/ coá- 'käärme' > nocoáuh 'käärmeeni'
- transfiksi on epäjatkuva affiksi, lähinnä seemiläisissä kielissä, esimerkiksi arabiassa, ktb 'kirja', josta transfiksillä i-ā saadaan (yksikkö) kitāb 'kirja', u-u (monikko) kutub 'kirjat' jne.
- superfiksi vaikuttaa äänteiden suprasegmentaalisiin piirteisiin, kuten tooniin (esim. mbayn kielen frekventatiivi: rīyā 'jakaa' > ríyā 'jakaa monta kertaa')
Lähteet
Aiheesta muualla