Altai (vuoristo)
Nykymaailmassa Altai (vuoristo):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnalle yleensä. Olipa kyseessä politiikka, tiede, teknologia, kulttuuri tai millä tahansa muulla alalla, on kiistatonta, että Altai (vuoristo) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykypäivään Altai (vuoristo):llä on ollut ratkaiseva rooli ihmisten havaitsemisessa, vuorovaikutuksessa ja suhtautumisessa ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Altai (vuoristo):n merkitystä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan sekä analysoimme sen merkitystä, haasteita ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.
Altai eli Altaivuoret ("kultavuoristo") on vuoristo Keski-Aasiassa. Altailla tarkoitetaan toisinaan vain Irtyšin ja Obin latvojen välistä aluetta ja taas toisinaan Irtyšin ja Jenisein latvojen välistä aluetta. Alueella on paljon malmiesiintymiä. Altain korkein vuori on 4 506 metriä korkea Beluha. 900 km:n pituinen Altain rata johtaa Siperian pääradalta (Nikolajevskista) Semipalatinskiin.
Luonto
Altain ilmasto ei ole muuttunut merkittävästi viime jääkauden jäljiltä. Siellä elävät nisäkäslajit ovat paljolti pysyneet samoina ilmeisiä tapauksia, kuten sukupuuttoon kuolleita mammutteja, lukuun ottamatta. Siksi se on harvoja maapallon paikkoja, joiden nisäkäslajisto on yhä jääkautista.
Altaivuorilla on Denisovanluola, josta löytyi vuonna 2010 denisovanihmisen, aiemmin tieteelle tuntemattoman ihmislajin tai ihmisen alalajin luita.
Visentti eli Altaivuorilla ainakin keskiajalle tai mahdollisesti jopa 1700-luvulle saakka.
Maailmanperintökohde
Unescon maailmanperintöluettelon kohteen nimeltä Altain kultavuoret muodostavat Ukokin tasangon suojelualue, Beluhavuoren luona oleva Katunin luonnonsuojelualue ja Altyn-Köl-järven sisältävä Altain luonnonsuojelualue. Siperiassa sijaitseva alue on kooltaan 16 114 neliökilometriä. Alueella elää uhanalaisia eläinlajeja kuten lumileopardi.
Suomalaista tutkimusta
Altain maantiedettä ja geologiaa tutki 1900-luvun alussa suomalainen maantieteilijä J. G. Granö, joka kirjoitti matkoistaan Altailla myös yleistajuisia matkakirjoja ja otti alueelta runsaasti valokuvia.
Lähteet
- ↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 16. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. (suomeksi)
- ↑ Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
- ↑ a b c Barras, Colin: Ice-age animals live on in Eurasian mountain range New Scientist. 22.1.2014. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sipko, Taras P.: European bison in Russia – past, present and future European Bison Conservation Newsletter Vol 2 (2009) s. 148–159. Arkistoitu . Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
