Aluetoimisto
Nykyään Aluetoimisto on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Aluetoimisto on kiinnittänyt monien ihmisten huomion joko historiallisen merkityksensä, ihmisten elämässä tai maailmaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään sen vaikutuksiin eri alueilla Aluetoimisto on synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja loputonta tutkimusta. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Aluetoimisto:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyään. Lisäksi tutkimme, kuinka Aluetoimisto on vaikuttanut yhteiskuntaan ja kuinka se on edelleen monien kiinnostava aihe.
 |
| Puolustusvoimien rakenne |
|---|
| Puolustushaarat |
| Joukot |
Aluetoimisto on sotilasläänit korvannut Suomen puolustusvoimien aluehallintoviranomainen.
Aluetoimisto toimii joukko-osaston alaisuudessa. Aluetoimiston tehtävänä on
- järjestää kutsunnat ja hoitaa muut asevelvollisuusasiat
- perustaa valmiutta kohotettaessa sotilasalueen esikunta
- suunnitella ja vastata alueensa paikallispuolustuksesta
- pitää yhteyttä muihin alueensa viranomaisiin
Aluetoimisto palvelee alueensa kutsunnanalaisia eli kutsuntaikäisiä miehiä, vapaaehtoiseen palvelukseen hakevia naisia sekä reserviläisiä kaikissa asevelvollisuuteen liittyvissä asioissa. Aluetoimistoilla on vastuukunnat ja asiointi tapahtuu aina asevelvollisen kotikunnan aluetoimiston kanssa. Kaikkien puolustushaarojen eli maa-, meri- ja ilmavoimien asevelvollisuusasioita hoidetaan kotikunnan mukaan määräytyvässä aluetoimistossa.
Aluetoimisto tukee Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) maanpuolustuspiirin toimintaa. MPK:n piiritoimisto sijaitsee yleensä samoissa tiloissa kuin Puolustusvoimien aluetoimisto. Toiminnaltaan aluetoimisto muistuttaa suuresti aiempaa sotilaspiiriä.
Organisaatio ja tehtävät
Aluetoimiston rauhan ajan vahvuus on kymmenkunta henkilöä. Käytännössä vahvuus vaihtelee sen mukaan, onko aluetoimisto osa jonkin joukko-osaston esikuntaa vai erillinen laitos.
Aluetoimistojen normaaliolojen tehtävä on pitää yhteyttä kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Ne järjestävät kutsuntatilaisuudet sekä hoitavat asevelvollisten ja puolustusvoimien virallisen asioinnin, kuten palveluspaikan muuttamisen. Lisäksi aluetoimistot käsittelevät hakemukset naisten vapaaehtoiseen palvelukseen. Aluetoimistot vastaavat kansalaisten esittämiin kysymyksiin ja tiedusteluihin sekä pitävät yhteyttä reserviin.
Aluetoimistoon kuuluu operatiivinen osasto, jonka tehtävänä on aluetoimiston toimialueen puolustuksen suunnittelu.
Aluetoimiston tärkeimpiä tehtäviä on sodan ajan joukkojen henkilöstöluettelojen sekä materiaali- ja ajoneuvosijoitusten ylläpito. Suurimman osan puolustusvoimien joukosta perustavat aluetoimistot, jotka perustamisen jälkeen luovuttavat valmiin joukon operatiiviselle käyttäjälle. Tämä puolestaan vastaa joukkojen kouluttamisesta ja käytöstä. Muita perustajia ovat joukko-osastot ja puolustusvoimien laitokset. Käytännössä joukkojen perustaminen tapahtuu eri puolilla aluetoimiston aluetta sijaitsevissa perustamiskeskuksissa, joihin aluetoimisto kutsuu reserviläiset ja käyttöön otettavat ajoneuvot. Perustamisvaiheessa toimintaa suojaavat ensimmäisinä perustetut joukot, kuten sotilaspoliisi- ja maakuntakomppaniat suojaavat muitten joukkojen perustamista ja yhteiskunnan elintärkeimpiä toimintoja. Nämä toiminnot operatiivinen osasto kartoittaa yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.
Aluetoimistot
Aluetoimistot siirtyivät uuteen kokoonpanoon vuoden 2015 alussa. Nykyiset aluetoimistot ovat:
- Uudenmaan aluetoimisto, jonka toimialue on Uudenmaan maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Helsingissä.
- Lounais-Suomen aluetoimisto, jonka toimialue on Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Turussa.
- Pirkanmaan aluetoimisto, jonka toimialue on Pirkanmaan maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Tampereella.
- Hämeen aluetoimisto, jonka toimialue on Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Lahdessa.
- Keski-Suomen aluetoimisto, jonka toimialue on Keski-Suomen maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Jyväskylässä.
- Kaakkois-Suomen aluetoimisto, jonka toimialue on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Kouvolassa.
- Etelä-Savon aluetoimisto, jonka toimialue on Etelä-Savon maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Mikkelissä.
- Pohjois-Savon aluetoimisto, jonka toimialue on Pohjois-Savon maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Kuopiossa.
- Pohjois-Karjalan aluetoimisto, jonka toimialue on Pohjois-Karjalan maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Joensuussa.
- Pohjanmaan aluetoimisto, jonka toimialue on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Vaasassa.
- Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto, jonka toimialue on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Oulussa.
- Lapin aluetoimisto, jonka toimialue on Lapin maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Rovaniemellä.
Lähteet
- ↑ a b Asevelvollisille uusi palveluverkko. Puolustusvoimien tiedote 27.3.2007. Viitattu 25.6.2007
- ↑ Puolustusvoimien kenttäohjesääntö, yleinen osa. Puolustusvoimat 2008. ISBN 978-951-25-1744-2. SAP 7610–10081579. Ohjesääntönumero 202. S. 37
- ↑ Aluetoimistot - asevelvollisen asiointipaikka Puolustusvoimat. Viitattu 20.5.2015.
- ↑ Mustonen, T. (2008) Esitelmä Pirkanmaan reserviläispiirien syyskokouksessa Hämeenkyrössä 18.11.2008. Pirkan Viesti. Viitattu 9.1.2008
- ↑ Aluetoimistot kartalla puolustusvoimat.fi. Suomen puolustusvoimat. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 29.2.2012.
Aiheesta muualla
- Aluetoimistot Puolustusvoimat
- Puolustusvoimien kenttäohjesääntö, yleinen osa. Puolustusvoimat 2008. ISBN 978-951-25-1744-2. SAP 7610-10081579. Ohjesääntönumero 202.