Sotilaspiiri
Tässä artikkelissa käsittelemme Sotilaspiiri:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Antaaksemme kattavan ja yksityiskohtaisen näkemyksen Sotilaspiiri:stä tutkimme erilaisia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, joiden tarkoituksena on tarjota lukijoille syvällinen ja täydellinen käsitys Sotilaspiiri:stä. Lisäksi analysoimme Sotilaspiiri:n vaikutuksia eri alueilla sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä valaista Sotilaspiiri:tä ja tarjota lukijoille tietoinen ja rikastuttava näkökulma tähän aiheeseen.
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
| Puolustusvoimien rakenne |
|---|
| Puolustushaarat |
| Joukot |
Sotilaspiiri (lyhenne Sp, joskus myös SP) oli vuosina 1932–1992 toiminut Suomen puolustusvoimien aluehallintoviranomainen. Sotilaspiirit perustettiin vuonna 1932, kun puolustusvoimat siirtyi alueelliseen liikekannallepanojärjestelmään. Tätä ennen liikekannallepanojärjestelmä oli perustunut joukko-osastojen suorittamaan joukkojen perustamiseen. Sotilaspiirit olivat sotilasläänien alaisia joukkoja, jotka sodan aikana olisivat muodostaneet alkuperäisessä suunnitelmassa rykmenttien esikunnat.
Ennen toista maailmansotaa sotilaspiirien alueet vastasivat suojeluskuntapiirien rajoja. Myös toiminta liikekannallepanossa perustui yhteistyöhön suojeluskuntien kanssa. Sodan aikana suojeluskunta- ja sotilaspiirit yhtyivät yhdeksi kotijoukkojen organisaatioksi, ja sodan päätyttyä suojeluskuntajärjestö lakkautettiin. Sotilaspiirit sen sijaan jatkoivat aiempia tehtäviään asevelvollisuusasioiden ja liikekannallepanojärjestelyiden parissa. Tässä tehtävässä ne toimivat vuoteen 1992 saakka, jolloin niiden tehtävät asevelvollisuusasioissa siirtyivät uusitulle sotilaslääniorganisaatiolle. Sodan ajan joukkojen perustamisvastuut siirtyivät sotilaslääneille ja joukko-osastoille.
Sotilaspiirien määrä oli ne lopullisesti lakkautettaessa 23 kpl.
Sanaa sotilaspiiri käytetään myös muissa yhteyksissä. Neuvostoliiton ja Venäjän federaation osalta sotilaspiiri tarkoittaa laajoja alueita käsittävää maantieteellistä aluetta, joka laajuudeltaan vastaa sotilasläänejä tai maanpuolustusalueita.
Kaunokirjallisessa mielessä sotilaspiirit eivät tarkoita valtion aluehallinnollista yksikköä, vaan sotilashenkilöitä, joilla voi olla järjestäytynyt mielipide käsiteltävään asiaan.
Rakenne
Kooltaan sotilaspiirit olivat suhteellisen pieniä, muun muassa Pohjois-Suomen sotilasläänin alueella toimivat Raahen, Kajaanin, Oulun, Kemin ja Rovaniemen sotilaspiirit. Oma sotilaspiiri sijaitsi aikanaan mm. Lieksassa, Haapamäellä, Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa. Uudenmaan sotilaspiiri jakautui Etelä- ja Itä-Uudenmaan sotilaspiireihin. Sotilaspiirin sijaintipaikkakunta oli tyypillisesti kauppala.
Sotilaspiirin hallintoyksikköä kutsuttiin sotilaspiirin esikunnaksi, esim. Vaasan Sotilaspiirin Esikunta (VaaSpE) ja Itä-Uudenmaan Sotilaspiirin Esikunta (IUudSpE).
Sotilaspiirin johdossa oli yleensä everstiluutnantin tai everstin arvoinen sotilas, 50-luvulla jopa kenraalimajuri.
Suomen entiset sotilaspiirit
Katso myös
Lähteet
- ↑ Hämeenlinnan kaupungin taidemuseo. Maanpuolustuskivi Viitattu 25.6.2007
- ↑ Helsingin ilmatorjuntarykmentti 60 vuotta. Ilmatorjuntaupseeri 1/1998. Viitattu 25.6.2007
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1954, sivu 162
- ↑ Sotilaslyhenteitä, Maanpuolustuskorkeakoulu
- ↑ Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa