Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti aihetta Bengalinlahti, ongelma, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion nykyään. Bengalinlahti on ollut viime vuosina lukuisten keskustelujen ja tutkimusten kohteena, ja sen merkitys ja vaikutukset yhteiskunnan eri puolille eivät ole jääneet huomaamatta. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Bengalinlahti:stä on tullut yleisesti kiinnostava aihe, joka koskee kaikenlaisia ihmisiä iästä, sukupuolesta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme Bengalinlahti:een liittyviä eri näkökohtia, käsittelemme sen monia puolia ja kuinka se on kehittynyt ajan myötä.
Bengalinlahti | |
---|---|
Bengalinlahden sijainti |
|
Sijainti | Intian niemimaan ja Andamaanien välissä |
Valtio | Sri Lanka, Intia, Bangladesh, Myanmar |
Merialue | Intian valtameren sivumeri |
Vesialue | 2 173 000 km2 |
Bengalinlahti on Intian valtameren sivumeri Intian niemimaan ja Andamaanien välissä.
Bengalinlahtea voidaan kuvata myös laajaksi, mutta suhteellisen matalaksi lahdeksi Intian valtameren koillisosassa. Merialueen pinta-ala on noin 2 173 000 neliökilometriä. Sri Lanka, Intia, Bangladesh ja Myanmar rajoittuvat Bengalinlahteen.
Vanhoja suomalaisia kirjoitusmuotoja ovat olleet Bengalia-lahti (1848), Bengalin-lahti (1860, 1877), Bengaalian-lahti (1877) ja Bengalin lahti (1844–1961).
Bengalinlahteen laskevia jokia ovat muun muassa Ganges ja Brahmaputra pohjoisessa, sekä Mahanadi, Godavadi, Krishna ja Kaveri lännessä.
Merialueen rannikkokaupunkeja ovat muun muassa Kalkutta, Visakhapatnam, Chennai ja Chittagong.
Intian Andamaanien ja Nikobaarien saaristot rajaavat merialuetta idässä.
Kansainvälinen hydrografinen järjestö (IHO) määrittelee Bengalinlahden rajat seuraavasti (1953):