Nykyään Berliinin kriisi on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tekniikan ja globalisaation myötä Berliinin kriisi:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Muodista politiikkaan Berliinin kriisi on soluttautunut modernin yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin. Koska on niin monia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia, on tärkeää syventyä Berliinin kriisi:n aiheeseen ymmärtääksesi sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Berliinin kriisi:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Berliinin kriisi | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa kylmää sotaa | |||||||
Yhdysvaltojen M48 Patton -panssarivaunuja kohtaamassa Neuvostoliiton T-55-panssarivaunuja Checkpoint Charliella lokakuussa 1961.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Berliinin kriisi (saks. Berlin-Krise) oli viimeinen merkittävä kylmän sodan aikainen poliittis-sotilaallinen tapahtuma Euroopassa, joka tapahtui 4. kesäkuuta – 9. marraskuuta 1961 välisenä aikana, ja mikä johtui Saksan (jaettuna silloin Länsi- ja Itä-Saksoihin) pääkaupungin Berliinin statuksesta. Neuvostoliitto loi ultimaatumin, jossa se vaati länttä vetämään sotilasjoukkonsa pois Länsi-Berliinistä. Kriisi päättyi Berliinin muurin rakentamiseen. Kriisin aikana järjestettiin Moskovassa 22. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kokous, johon Kiinan kommunistinen puolue osallistui viimeisen kerran.
Kriisiin liittyy läheisesti Kuuban vallankumous, keväällä tapahtunut Yhdysvaltain järjestämä Sikojenlahden maihinnousu Kuubaan ja Yhdysvaltain ohjusten sijoitus Turkkiin, mikä johti seuraavana vuonna Kuuban ohjuskriisiin Neuvostoliiton sijoitettua ohjuksiaan Kuubaan.
Suomessa Berliinin kriisiin liittyi Neuvostoliiton lähettämä nootti Suomelle sotilaallisista konsultaatioista ja siihen liittynyt noottikriisi.
Berliinin kriisin aikaan tapahtui myös Neuvostoliiton Tsar-bomba-ydinkoe, 30. lokakuuta 1961.
|