Kennedy-oppi
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kennedy-oppi:tä ja kaikkea, mitä sillä on tarjottavanaan. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan sukeltaamme kattavaan analyysiin Kennedy-oppi:stä ja sen merkityksestä elämän eri osa-alueilla. Tulemme selvittämään, kuinka Kennedy-oppi on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se on jättänyt jälkensä historiaan. Lisäksi tutkimme, kuinka Kennedy-oppi on muuttanut ihmisten vuorovaikutustapaa ja suhtautumista toisiinsa. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan kuvan Kennedy-oppi:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmassa. Valmistaudu uppoutumaan Kennedy-oppi:n kiehtovaan maailmaan!
Kennedy-oppi on Yhdysvaltain ulkopolitiikan toimintaperiaate presidentti John Kennedyn toimikaudella vuosien 1961 ja 1963 välisenä aikana. Kennedy-oppi muotoili erityisesti Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa suhteessa Latinalaiseen Amerikkaan. Opin pyrkimyksenä oli tukea kommunismin leviämisen estämistä ja eritoten poistaa kommunismi läntiseltä pallonpuoliskolta.
Virkaanastujaispuhe
Puheessaan 20. tammikuuta 1961, jonka J. F. Kennedy piti ottaessaan vastaan presidentin viran, hän suuntasi puheensa amerikkalaiselle yleisölle ja koko maailman tietoisuuteen. Hän käsitteli sitä ulkopoliittista linjaa, jota hänen hallintonsa tulisi noudattamaan:
- "Jotta kaikki kansakunnat tietäisivät, niin haluavatpa he meille hyvää tai pahaa, niin olemme valmiit maksamaan minkä tahansa hinnan, sietämään minkä taakan tahansa, sietämään kaikki koettelemukset, tukemaan kaikkia ystäviämme ja vastustamaan kaikkia vihollisiamme, jotta voimme taata vapauden jatkumisen ja menestymisen".
Hän toisaalta kutsui amerikkalaiset tukemaan yhdessä "taistelua ihmiskunnan yhteistä vihollista vastaan: tyranniaa. köyhyyttä, sairautta ja itse sotaa."
Kylmä sota
Eräs Presidentti J. F. Kennedyn toimikauden keskeisimmistä tavoitteista oli estää kommunismin eteneminen hintaan mihin hyvänsä. Tämän kylmän sodan periaatteen puitteissa Kennedy muistutti, että sotilaallinen voima, joka on koottu kommunismia vastustamaan toimii myös takuuna toivotulle aseistariisunnalle ja globaalille yhteistyölle.
Toinen merkittävä seikka Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa Kennedyn virkakaudella oli usko amerikkalaisten kykyyn kontrolloida maailmanlaajuisesti kaikkia keskeisiä tapahtumia ja uskottiin tuon tehtävän jopa onnistuvan.".
Historiallinen konteksti
Kennedy-oppi perustuu olennaisin osin Dwight D. Eisenhowerin ja Harry S. Trumanin hallintojen ulkopolitiikan jatkamiseen ja sen yleiseen syventämiseen. Näiden kahden presidentin politiikka oli keskittynyt kommunismiin ja keinoihin, joita Yhdysvaltojen tuli käyttää estääkseen kommunismin eteneminen Länsi-Euroopassa. Truman-oppi keskittyi taloudellisen avun antamiseen Länsi-Euroopan ei-kommunistisille valtioille eli Marshall-avun antamiseen, jotta nämä maat eivät luisuisi kommunistiseen leiriin.
Keskeisiä tapahtumia
Kennedyn kolme vuotta kestäneellä presidenttikaudella tapahtui merkittäviä kommunismin leviämisen estämiseen liittyviä tapahtumia:
- Sikojenlahden maihinnousu, 17. huhtikuuta 1961
- Yhdysvaltojen sitoutuminen Vietnamin sotaan, 1962
- Kuuban ohjuskriisi, lokakuu 1962
- Osittaisen ydinasekieltosopimuksen ratifiointi, kesäkuu 1963
Lähteet
- ↑ J. F. Kennedyn avajaispuhe on netissä (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Viotti, Paul R.; American Foreign Policy and National Security: A Documentary Record. Pearson Prentice Hall. 2005, s. 222.
- ↑ Katso: netissä (Arkistoitu – Internet Archive).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||