Seuraava artikkeli tutkii Bernhard Heikkilä:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Bernhard Heikkilä on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe vuosien ajan, ja se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tämä hahmo/henkilö/teema on jättänyt lähtemättömän jäljen populaarikulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja moniin muihin modernin yhteiskunnan näkökohtiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme valaista Bernhard Heikkilä:n vaikutusta eri alueilla sekä tutkia sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Käsitellään erilaisia näkökulmia ja esitetään argumentteja, jotka kutsuvat pohtimaan ja keskustelemaan tästä aiheesta.
Bernhard Heikkilä (ent. Artig, 19. huhtikuuta 1882 Huittinen – 7. joulukuuta 1931 Rusko) oli suomalainen poliitikko. Hänen puolueensa oli Kansallinen Kokoomus.
Heikkilä toimi kansanedustajana kuuden vuoden ajan, toukokuusta 1924 lokakuuhun 1930. Hänet valittiin eduskuntaan kolmissa vaaleissa, 1924, 1927 ja 1929, Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä ja hän oli eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan ja maatalousvaliokunnan jäsen. Hän vaikutti poliittisella urallaan myös Ruskon kunnallispolitiikassa, kunnanvaltuuston jäsenenä ja puheenjohtajana, sekä toimi presidentin valitsijamiehenä presidentinvaalissa 1931. Heikkilälle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 1930.
Heikkilä oli varsinaiselta ammatiltaan maanviljelijä, jona hän työskenteli Ruskolla vuodesta 1900. Hän oli myös maallikkotuomari, lautamies, ja sai herastuomarin arvonimen. Hän toimi myös muun muassa Lounais-Suomen maanviljelysseuran, vakuutusyhtiö Tarmon ja Uuden Auran hallintoneuvostojen puheenjohtajana sekä Maataloustuottajain Varsinais-Suomen piiriliiton ja Maatalousseurojen keskusliiton johtokuntien jäsenenä.
Heikkilän isä oli talollinen Jooseppi Artig ja äiti Ida Josefiina Samuelintytär. Hänen puolisonsa oli Hulda Katariina Uotila, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1907. Bernhard Heikkilä kuoli joulukuussa 1931, 49-vuotiaana.
Lähteet
Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat
