Eino Tulenheimo

Nykymaailmassa Eino Tulenheimo on saavuttanut epätavallisen merkityksen. Johtuipa yhteiskuntavaikutuksesta, populaarikulttuurista tai tieteellisestä merkityksestä, Eino Tulenheimo on asettanut itsensä kiistattomasti kiinnostavaksi aiheeksi. Kautta historian Eino Tulenheimo on ollut useiden tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena, mikä osoittaa sen merkityksen eri elämänaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Eino Tulenheimo:een, analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään. Lisäksi perehdymme Eino Tulenheimo:n ympärillä oleviin lukuisiin näkökulmiin tavoitteenaan tarjota panoraama ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Eino Tulenheimo ja Eero Rydman laskemassa seppelettä Hans van Sandenin haudalle vuonna 1950.

Otto Eino Tulenheimo (28. toukokuuta 1885 Kangasala2. syyskuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen poliitikko. Tulenheimo toimi Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1922–1927 edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Tulenheimo toimi kaupunginvaltuutettuna Turussa, Tampereella ja Helsingissä, joista viimeisessä myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä Helsingin kaupunginhallituksen jäsenenä. Tulenheimo kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1905, suoritti oikeustutkinnon vuonna 1909 ja valmistui varatuomariksi vuonna 1912. Politiikan ulkopuolella Tulenheimo toimi muun muassa asianajajana Turussa, Länsi-Suomen Osake-Pankin johtokunnan jäsenenä ja pääjohtajan varamiehenä Turussa, Tampereen Osake-Pankin pääjohtajana Tampereella, Maakuntapankin pääjohtajana Helsingissä ja asianajajana Helsingissä. Tulenheimon vanhemmat olivat urkujenrakentaja Bror Axel Thulé ja Minna Fredrika Meurman. Tulenheimon puoliso vuodesta 1910 oli Siiri Maria Ignatius. Tulenheimon veljiä olivat poliitikko, lakimies, yliopiston rehtori ja pääministeri Antti Tulenheimo (1879–1952), urkutehtailija Martti Tulenheimo (1883–1945) ja asianajaja Olli Tulenheimo (1891–1971).

Lähteet

  1. Eino Tulenheimo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.