Tässä artikkelissa puhumme Evert Nukari:stä, aiheesta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan. Evert Nukari on nyky-yhteiskunnassa laajasti käsitelty käsite, jonka relevanssi on ilmennyt eri tutkimusalueilla. Historiasta psykologiaan, tieteeseen ja populaarikulttuuriin Evert Nukari on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Evert Nukari:n alkuperää, merkityksiä ja vaikutuksia sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.
Gustaf Evert (Kustaa Evert) Nukari (14. huhtikuuta 1874 Hämeenlinnan maalaiskunta – 17. maaliskuuta 1944 Hämeenlinnan maalaiskunta) oli suomalainen poliitikko. Hänen puolueensa oli Kansallinen Kokoomus.
Nukari valittiin eduskuntaan kolmissa vaaleissa, 1924, 1927 ja 1929, Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän toimi kansanedustajana kuuden vuoden ajan, toukokuusta 1924 helmikuuhun 1930, jolloin hänet vapautettiin edustajantoimesta sairauden takia, ja Oskari Lehtonen palasi eduskuntaan varaedustajan paikalta. Hän vaikutti eduskunnan maatalousvaliokunnassa, suuressa valiokunnassa ja työväenasiainvaliokunnassa. Nukari toimi poliittisella urallaan myös Hämeenlinnan maalaiskunnan kunnallispolitiikassa, kunnallislautakunnan esimiehenä ja kunnanvaltuuston jäsenenä. Hän sai vuonna 1934 kunnallisneuvoksen arvonimen.
Nukari syntyi maanviljelijäperheeseen ja oli itsekin ammatiltaan maanviljelijä, jona hän työskenteli Hämeenlinnan maalaiskunnassa vuodesta 1895. Hän toimi Maataloustuottajain Etelä-Hämeen piirin ja MTK:n säätiön hallituksen puheenjohtajana sekä MTK:n valtuuskunnan jäsenenä.
Nukari oli naimisissa Lempi Auroora Jussilan kanssa. He avioituivat vuonna 1916. Nukari kuoli maaliskuussa 1944, 69-vuotiaana.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Rytilahti, Risto: Lapualaiset –keitä he olivat ja mitä he tekivät? Hämeenlinnan seudun Lapuan liike 1929 – 1932. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Historiatieteen laitos, Tampereen yliopisto, 2007. Teoksen verkkoversio.
Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat
