Epsilon Indi

Tässä artikkelissa tutkimme Epsilon Indi:n vaikutusta modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Syntymisestään lähtien Epsilon Indi on herättänyt suurta keskustelua ja synnyttänyt merkittäviä muutoksia eri aloilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja ihmissuhteet. Näillä sivuilla analysoimme, kuinka Epsilon Indi on muuttanut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Lisäksi tutkimme sen vaikutusta ammatillisella alalla ja miten se on vaikuttanut yritysten toimintaan ja kommunikointiin asiakkaidensa kanssa. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Epsilon Indi:n merkitystä ja laajuutta nyky-yhteiskunnassa.

Epsilon Indi
HD-designaatio 209100
Muut designaatiot GJ 845, HIP 108870, HR 8387, LHS 67
Fyysiset ominaisuudet
Spektriluokka K5V + T1 + T6
Massa 0,762 ± 0,038 M
Säde 0,732 ± 0,006 R
Ikä 1,3 miljardia vuotta
Astrometriset ominaisuudet
Rektaskensio (J2000) 22h 03m 21,658s ± 2,11
Deklinaatio (J2000) −56° 47′ 09,52″ ± 1,50
Etäisyys 11,81 ± 0,01 valovuotta (3,622 ± 0,004 pc parsekia)
Parallaksi 276,06 ± 0,28 mas
Säteisnopeus −40,4 km/s km/s
Ominaisliike RA: 3960,93 ± 0,24 mas/v
dekl.: −2539,23 ± 0,17 mas/v mas/v

Epsilon Indi on eräs Aurinkoa lähimmistä tähdistä. Tämä oranssi, aurinkoa selvästi pienempi tähti sijaitsee nykyisin Tukaanin tähtikuviossa. Tähdellä on erittäin suuri liikenopeus.

Perustietoja Epsilon Indistä

Epsilon Indin seuralaiset

Epsilon Indiä kiertää ruskea kääpiö, tai oikeammin kaksoiskääpiö, 1 459 AU:n etäisyydellä. Kiertoaika on 63 000 vuotta. Ruskeassa kääpiössä havaitaan metaania.

Kaksoiskääpiöistä suuremman (B) massa on 47±10 x Jupiterin massa ja pienemmän (C) 28±7, ja niiden välinen etäisyys on 2,65 AU:ta. (43?) Kääpiöiden kiertoaika toistensa ympäri on 15 vuotta.

B

C

  • Bb:n luminositeetti 0,0000045 aurinkoa
  • Spektrityyppi T6
  • Lämpötila 854 kelviniä.
  • Säde 0,096 aurinkoa.
  • Se on ba:ta himmeämpi infrapunavalossa.

Lähteet

  1. a b Demory, B.-O.; et al.: Mass-radius relation of low and very low-mass stars revisited with the VLTI (PDF) Astronomy & Astrophysics. 2009. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)