Estonia-teatteri

Estonia-teatteri:n maailmassa on monia erilaisia ​​tutkittavia ja analysoitavia näkökohtia. Olipa kyseessä Estonia-teatteri:n vaikutus nyky-yhteiskuntaan, sen historialliset juuret tai sen merkitys nykypäivänä, se on epäilemättä huomion ja tutkimuksen arvoinen aihe. Vuosien varrella Estonia-teatteri on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt lukuisia keskusteluja ja keskusteluja. Tässä mielessä on olennaista tutkia Estonia-teatteri:n ympärillä olevia erilaisia ​​lähestymistapoja sekä vaikutuksia, joita tällä ilmiöllä voi olla eri alueilla. Siksi on erittäin tärkeää käsitellä kaikkia Estonia-teatteri:een liittyviä näkökohtia tyhjentävästi ja yksityiskohtaisesti, jotta voidaan ymmärtää sen todellinen laajuus ja merkitys.

Estonia-teatteri
Osoite Estonia puiestee 4
Sijainti Tallinna, Viro
Koordinaatit 59°26′05″N, 24°45′03″E
Rakennustyyppi teatteri
Valmistumisvuosi 1913
Suunnittelija Wivi Lönn ja Armas Lindgren
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Estonia-teatteri on Tallinnassa sijaitseva teatterirakennus, joka on toiminut vuodesta 1949 Viron kansallisooppera Estonian ja Viron valtion sinfoniaorkesterin toimitilana.

Historia

Estonia-teatteri 1920-luvulla.
Teatterin sisätiloja.
Estonia-teatteri on ollut perinteisesti merkittävien poliittisten kokousten näyttämönä. Viron tasavallan perustava kokous järjestettiin 23. huhtikuuta 1919 teatterin juhlasalissa, josta kuva. Sen jälkeen uuden itsenäisyyden aikaisten presidentinvaalien valitsijamieskokoukset on järjestetty vuosina 1996, 2001, 2006 ja 2016 Estonia-teatterissa.

Estonia-teatterin rakennutti Tallinnan virolainen Estonia-seura ja sen vuonna 1913 valmistuneen rakennuksen suunnittelivat suomalaiset arkkitehdit Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Lönn ja Lindgren voittivat rakennuksen suunnittelukilpailun työllään Thalia vuonna 1908 ja varsinaisesti rakennus suunniteltiin vuosina 1910–1913. Valmistunut rakennus oli monitoimitila, jossa oli 900-paikkainen teatterisali, 1 200 paikkainen konserttisali, kasino, ravintola ja biljardisali, liiketiloja ja eri seurojen kokoushuoneita. Kuvanveistäjä August Weizenberg lahjoitti teatterille kaksi marmoripatsastaan, Hämarik ja Koit. Estonia-teatterin lavasta tuli kansallinen päänäyttämö, jolla esitettiin puheteatteria, oopperaa ja balettia. Venäläiset viranomaiset pitivät Estonia-teatteria virolaisena suuruudenhulluutena ja rakennus olikin jatkuvasti viranomaisten silmätikkuna. 23. huhtikuuta 1919 rakennuksessa kokoontui Viron perustava kokous.

Estonia-teatteri kärsi huomattavia vahinkoja toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimien tekemissä Tallinnan suurpommituksissa 9. maaliskuuta 1944. Vuosina 1946–1947 korjattu rakennus poikkesi jonkin verran edeltäjästään ja sen ulkoasu on pelkistetympi. Uusi rakennus perustui arkkitehtien Alar Kotlin ja Edgar Johan Kuusikin suunnitelmiin ja rakennusta innoitti 1930-luvun uusklassismi ja sodan jälkeisen ajan stalinistinen sosialistinen realismi. Rakennuksen sivufasadi säilyi ennallaan, mutta muita muutettiin huomattavasti, minkä lisäksi rakennuksen sisätilat saivat aiemmasta jugend-tyylistä poikkeavan uusklassisen ilmeen. Virolainen puheteatteri siirtyi vuonna 1949 Viron draamateatteriin.

Itsenäistymässä olevan Viron edustajat kokoontuivat Estonia-teatterissa useiden ajalle merkittävien tapahtumien merkeissä. Viron olympiakomitea (vir. Eesti Olümpiakomitee) perustettiin 14. tammikuuta 1989. Olympiakomitean perustamiseen johtanut urheilukonferenssi järjestettiin Estonia-teatterissa. 11. maaliskuuta 1990 rakennuksessa kokoontui Viron kongressi (vir. Eesti kongress). Vuonna 2003 rakennukseen valmistui uusi monikäyttölava ja teatterisali sai uuden ja nykyaikaisen näyttämön vuonna 2004. Vuonna 2013 vietettiin rakennuksen 100-vuotisjuhlallisuuksia.

Lähteet

  1. a b c d e Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 471, 595. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
  2. Wivi Lönn,arkkitehti: Työluettelo
  3. a b c Opera House Estonian National Opera. Arkistoitu 27.4.2018. Viitattu 27.4.2018. (englanniksi)
  4. a b Matti Niiranen: Teatteri- ja konserttitalo Estoniaa peruskorjataan Web Archive (Pro Estonia). Arkistoitu 17.9.2008. Viitattu 7.7.2016.
  5. Viroon viikonloppuna oma olympiakomitea. Helsingin Sanomat, 12.1.1989, s. 32. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.8.2023.

Aiheesta muualla