Tallinnan raatihuone
Tallinnan raatihuone:n teema on saanut miljoonien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tallinnan raatihuone on aihe, joka on herättänyt keskustelua, keskustelua ja pohdiskelua useilla eri aloilla, joko nykypäivän merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Alan asiantuntijoista suureen yleisöön Tallinnan raatihuone on herättänyt aitoa kiinnostusta ja motivoinut ihmisiä tutkimaan tarkemmin sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tässä artikkelissa perehdymme Tallinnan raatihuone:n kiehtovaan maailmaan ja yritämme selvittää sen monimutkaisuutta, ymmärtää sen merkityksen ja analysoida sen vaikutusta nykymaailmaamme.
| Tallinnan raatihuone | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Tallinna, Viro |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | raatihuone |
| Valmistumisvuosi | nykymuodossaan 1404 |
 |
|
Tallinnan raatihuone (vir. Tallinna raekoda) sijaitsee Viron pääkaupungin Tallinnan vanhassakaupungissa Raatihuoneentorin laidalla. Tallinnan raatihuone on vanhin nykypäiviin saakka säilynyt goottilainen raatihuone ja se toimii nykyisin juhlavastaanottojen ja konserttien pitotilana.
Historia
Ensimmäiset historialliset lähteet mainitsevat Tallinnan raatihuoneen jo 1300-luvulla, mutta se sai nykyisen ilmeensä vasta vuosien 1401 ja 1404 välillä tehdyissä rakennustöissä. Tuolloista rakennusta varten käytettiin 500 hirttä, 45 kattohirttä ja 107 kuormaa kiviä. Ilmeisesti raatihuoneen torniin käytettiin 100 porraskiveä ja kiveä kului myös rakennuksen ikkunapieliin, kaariin ja holviin. Kaupungin raadin rakennuksena raatihuone muodosti keskiaikaisen Tallinnan hallinnon keskuksen. 1300-luvulla raatiherroja oli 24, ja he muodostivat niin sanotun istuvan raadin ja lepäävän raadin, jotka vaihtuivat vuosittain. Vuorottelu loppui 1400-luvulla, jolloin raatiherroja oli 14. Raatiherrojen lisäksi Tallinnan raadin jäseniä olivat neljä pormestaria ja raadinkirjuri. Raatiherran virka oli elinikäinen ja sen jäseneksi noustiin suuresta killasta.
Raatihuoneen torni tuhoutui Tallinnan ilmapommituksissa toisen maailmansodan aikana maaliskuussa 1944, mutta se rakennettiin uudelleen vuonna 1952. Nykyisin Tallinnan maistraatti ja kaupunginvaltuusto ovat käyttäneet raatihuoneen tiloja toimisto- ja edustustehtävissä. Rakennuksessa järjestetään esimerkiksi juhlavastaanottoja ja konsertteja.
Rakennus
Tallinnan raatihuone on Pohjois-Euroopan vanhin nykypäiviin saakka säilynyt goottilainen raatihuone. Raatihuoneen tornin nykyinen suippeneva huippu on peräisin 1630-luvulta ja edustaa renessanssihenkistä tyyliä. Tornin huipulla on ollut vuodesta 1530 Tallinnan tunnukseksikin mielletty Vana Toomas -tuuliviiri. Torni on korkeudeltaan 64 metriä ja sen kellotasanteen korkeus on 34 metriä. Raatihuoneen edustalla on markkinatori.
Raatihuoneen raatisalissa olevan esimerkiksi metsästyskohtauksia esittävän friisin on tehnyt tanskalainen puunveistäjä Elert Thiele. Friisiä on pidetty yhtenä Viron 1600-luvun taiteen huippusaavutuksista. Se valmistui vuosien 1664–1674 välillä.
Lähteet
- ↑ a b c d e Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 106-108, 199. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
- ↑ 1199 Tallinna Raekoda, 13.saj., 14.saj., 15.-20.saj. Kultuurimälestiste register. Muinsuskaitseamet. Viitattu 3.3.2018. (viroksi)
- ↑ a b Tallinnan raatihuone visit estonia. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Raatihuoneen torni Lyhyt Oppimäärä Tallinnaa. Viitattu 3.3.2018.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||