Viron vapaussodan voitonpylväs
Nykymaailmassa Viron vapaussodan voitonpylväs on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja vaikutusta yhteiskunnassa. Alkuperäisestä lähtien Viron vapaussodan voitonpylväs on ollut keskustelun, tutkimuksen ja kehityksen kohteena useilla näkökulmilla ja lähestymistavoilla. Kautta historian Viron vapaussodan voitonpylväs on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, sillä se on vaikuttanut heidän ajattelutapaan, toimintaansa ja suhtautumiseensa ympäristöönsä. Tässä artikkelissa tutkimme Viron vapaussodan voitonpylväs:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja taiteeseen. Lisäksi tutkimme, kuinka Viron vapaussodan voitonpylväs on kehittynyt ajan myötä sopeutuen sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin.
| Viron vapaussodan voitonpylväs | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Viron vapaussodan voitonpylväs |
| Toinen nimi | Vabadussõja võidusammas |
| Tekijä | Rainer Sternfeld, Andri Laidre, Kadri Kiho, Anto Savi |
| Valmistumisvuosi | 2009 |
| Korkeus | 23,5 m |
| Sijainti | Vapaudenaukio |
| Paikkakunta |
 Tallinna, Viro |
| Koordinaatit | 59°26'2.54"N, 24°44'35.00"E |
Viron vapaussodan voitonpylväs (vir. Vabadussõja võidusammas) sijaitsee Vapaudenaukiolla Harjumäellä Tallinnan kaupungissa Virossa. Sen suunnittelivat Rainer Sternfeld, Andri Laidre, Kadri Kiho ja Anto Savi. Kyseessä on pilari, jonka päässä on embleemi.
Pylvään työnimi veistoskilpailussa oli Libertas. Sen pilari on 23,5 metriä korkea ja se koostuu 143 lasilaatasta. Pylvään huipulla on Viron Vapaudenristi. Muistomerkki paljastettiin 23. kesäkuuta 2009 Viron vapaussodassa 1918–1920 taistelleiden virolaisten muistoksi.
Historia
Viron vapaussodassa vuosina 1918–1920 kaatui noin 4 000 ja haavoittui noin 14 000 virolaista. Ajatus itsenäisyyden puolesta taistelleiden muistoa kunnioittavasta muistomerkistä syntyi jo sodan aikana vuonna 1919. Laki muistomerkin pystyttämisestä laadittiin kuitenkin vasta vuonna 1936. Valmisteleva työ asian edistämiseksi keskeytyi kuitenkin toisen maailmansodan takia ja estyi vuosikymmeniksi sodanjälkeisen neuvostomiehityksen myötä. Viron julistauduttua uudelleen itsenäiseksi 1991 ajatus muistomerkistä nousi jälleen esiin. Keväällä 2005 Riigikogu päätti Tallinnan Vapaudenaukiolle pystytettävästä muistopylväästä. Keväällä 2006 muistomerkistä järjestettiin suunnittelukilpailu, johon tuli yli 40 ehdotusta. Viron vapaudenpylvään valmistumista tukivat yli 12 000 ihmisen lahjoitukset.
Heti avajaisten yhteydessä muistomerkki nostatti esiin kiistoja sodan tulkinnasta erityisesti Viron ja Venäjän välillä.
Vuoden 2013 alussa Postimees uutisoi teoksen ylläpitokustannusten nousseen vajaan prosentin. Viron puolustusministeriö maksaa kiinteistöyhtiölle monumentin hallinnollisia kustannuksia 5 064 euroa kuukaudessa. Summa sisältää itse muistomerkin säännöllisen huollon, kunnossapidon, muistomerkin alueella olevan maiseman hoidon ja sähkön.
Kuvia
Katso myös
Lähteet
- ↑ Viron itsenäisyyssodan muistomerkki hiertää Viron ja Venäjän välejä Yle. Viitattu 26.6.2009.
- ↑ Oliver Kund: Vabadussõja võidusamba ülalpidamine maksab 5064 eurot kuus. Postimees, 9.1.2013. AS Postimees Grupp. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.7.2016. (viroksi)
Aiheesta muualla
- Muistomerkin kotisivut (viroksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||