Tervetuloa artikkeliin aiheesta Grönlanninvalas. Tällä kertaa sukeltamme Grönlanninvalas:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia, ominaisuuksia ja mahdollisia sovelluksia. Tämän artikkelin aikana opimme lisää Grönlanninvalas:stä, sen merkityksestä nykyään sekä sen mahdollisesta vaikutuksesta eri alueilla. Aloitamme Grönlanninvalas:n löytömatkan sen alkuperästä sen kehitykseen, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Valmistaudu siis sukeltamaan Grönlanninvalas:n syvyyteen ja tutustu kaikkiin puoliin, joita tällä teemalla on meille tarjottavanaan.
Grönlanninvalas | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Valaat Cetacea |
Alalahko: | Hetulavalaat Mysticeti |
Heimo: | Silovalaat Balaenidae |
Suku: | Balaena |
Laji: | mysticetus |
Kaksiosainen nimi | |
Balaena mysticetus |
|
Grönlanninvalaan levinneisyys |
|
Katso myös | |
Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on pohjoisilla merialueilla elävä suurikokoinen hetulavalaslaji.
Grönlanninvalas on tumma eikä kovin sulavalinjainen eläin, jonka alaleuka on kaareva ja yläleuka kapea. Sen hetulat ovat pidemmät kuin millään muulla hetulavalaalla, jopa yli kolmemetriset. Grönlanninvalaan kallo on kovaa luuta, ja se hakkaa päällään jään alapintaan puhkaistakseen hengitysaukkoja. Pisimmät grönlanninvalaat ovat yli 20-metrisiä naaraita; uros on jonkin verran pienempi. Grönlanninvalas on maailman toiseksi painavin eläin, ja sinivalaan ohella ainoa, jonka suurimmat yksilöt voivat painaa toistasataa tonnia. Tavallisesti grönlanninvalaan paino on noin 50–60 tonnia.
Vuonna 1999 löydettiin grönlanninvalas, joka todettiin silmän aminohappojen perusteella 211-vuotiaaksi. Toukokuussa 2007 inuitit löysivät Barrow’ssa, Alaskassa grönlanninvalaan, jonka kyljessä oli 1800-luvun lopulla käytetyn harppuunan kappaleita. Valaan iäksi arvioitiin noin 115–130 vuotta. Aiemminkin arveltiin, että grönlanninvalas voisi elää noin 80–100-vuotiaaksi.
Grönlanninvalas on ainoa hetulavalas, joka elää koko elämänsä arktisilla merialueilla. Pohjoisesta jäämerestä levinneisyys ylettyy Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisimpiin osiin.
Grönlanninvalas siivilöi hetuloillaan planktonia vedestä. Se syö lähinnä Calanus-suvun äyriäisiä sekä Spiratella- ja Limacina-sukujen nilviäisiä.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee grönlanninvalaan nykyään elinvoimaiseksi lajiksi, sillä lajin yksilömäärä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Beringinmeren, Tšuktšimeren ja Beaufortinmeren populaation arvioidaan olevan yli 7 000 yksilön suuruinen, ja sen arvioidaan palautuneen jo valaanpyynnin aloittamista edeltäneelle tasolle.