Nykymaailmassa Grand Prix Drivers’ Association:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia yleisöjä kohtaan. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Grand Prix Drivers’ Association on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla teknologiasta politiikkaan, ja sen vaikutus kasvaa edelleen joka päivä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Grand Prix Drivers’ Association:n eri puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Sen alkuperästä sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin sukeltaaksemme Grand Prix Drivers’ Association:n maailmaan ymmärtääksemme sen laajuuden ja merkityksen nyky-yhteiskunnassa.
Grand Prix Drivers’ Association (GPDA) on Formula 1 -kuljettajien ammattiliitto, joka pyrkii huolehtimaan kuljettajien turvallisuudesta ja oikeuksista.
GPDA perustettiin vuonna 1961, jolloin liiton alkuperäisenä tehtävänä oli edustaa Fédération Internationale de l’Automobileen eli FIA:an kuuluvaa Commission Sportive Internationalea (CSI), joka oli tuohon aikaan moottoriurheilusta päättävä osasto, sekä parantaa kuljettajien ja kisakatsojien turvallisuutta. GPDA:lla oli merkittävä rooli 1960–1970-luvuilla, kunnes 1980-luvun alussa liitto hajosi sarjan tiukentuneiden poliittisten ja kaupallisten oikeuksien riitojen vuoksi ja muuttui Professional Racing Drivers’ Associationiksi. Merkittävimpiä tapahtumia 1980-luvulla oli vuoden 1982 Etelä-Afrikan osakilpailu, missä kuljettajat menivät hetkellisesti lakkoon ja lukittautuivat hotelliin mielenilmauksena FISA:n päätökselle vaatia kuljettajilta superlisenssiä Formula 1 -sarjaa varten. GPDA muodostettiin uudelleen vuoden 1994 San Marinon GP:n tapahtumien jälkeen, koska Ayrton Senna ja Roland Ratzenberger kuolivat kisaviikonlopun aikana (Ratzenberger lauantain aika-ajoissa ja Senna sunnuntain kilpailussa). Myös Rubens Barrichello loukkaantui San Marinon GP:n harjoituksissa, kun hän osui kovalla vauhdilla kanttikiveen, jolloin auto ajautui ilmalentoon, pyörähti useita kertoja ja sai Barrichellon menettämään tajuntansa. Vuonna 1996 GPDA vahvisti asemaansa perustamalla liiton päämajan Monacoon.
GPDA:n jäsenyys ei ole pakollinen, esim. vain 19 kuljettajaa 22:sta kuului liittoon kauden 2013 aikana (Kimi Räikkönen, Adrian Sutil ja Valtteri Bottas olivat poikkeukset). GPDA:n jäsenmaksu oli vuonna 2008 noin 2000 £. 13. joulukuuta 2017 ilmoitettiin kaikkien F1-kuljettajien kuuluvan liittoon.
GPDA:n jäsenet valitsevat edustajansa. Kaudella 2021 GPDA:ta edustavat Sebastian Vettel, George Russell ja Alex Wurz, joista Wurz on myös puheenjohtaja.
Puheenjohtaja | Palvelusvuodet |
---|---|
Stirling Moss | 1961–1963 |
Jo Bonnier | 1963–1971 |
Jackie Stewart | 1972–1978 |
Jody Scheckter | 1979–1980 |
Didier Pironi | 1980–1982 |
Ei GPDA:ta | 1982–1994 |
Michael Schumacher | 1994–2005 |
David Coulthard | 2005–2006 |
Ralf Schumacher | 2006–2008 |
Pedro de la Rosa | 2008–2010, 2012–2014 |
Nick Heidfeld | 2010 |
Rubens Barrichello | 2010–2012 |
Alexander Wurz | 2014– |
Kauden 2005 aikana GPDA osallistui enemmän sarjan politiikkaan ja riitoihin. Yhdysvaltain GP:n fiaskon jälkeen GPDA tuki Michelinin renkaita käyttäneitä talleja FIA World Motorsport Councilin kuulemistilaisuudessa. Suurin osa kuljettajista allekirjoitti väittämän Michelinin rengassotkusta ja FIA:n toimimattomista ratkaisuista Michelin-talleja kohtaan, mutta Michael Schumacher oli poikkeus (häntä ei pyydetty allekirjoittamaan eikä olisi tehnyt niin joka tapauksessa, koska koki Indianapoliksen ongelmat turvallisuuden sijasta tekniikasta johtuviksi).
GPDA:n ja FIA:n puheenjohtajan Max Mosleyn oli tarkoitus neuvotella Britannian GP:n aikoihin, mutta Mosley peruutti tilaisuuden GPDA:n puheenjohtajan David Coulthardin medialle esittämien väitteiden vuoksi. GPDA lähetti Mosleylle kirjeen, jossa syytti tätä liiton turvallisuustavoitteiden vähättelemisestä:
Kaudella 2010 paluun F1-sarjaan tehnyt Michael Schumacher ilmoitti, että ei aikoisi liittyä GPDA:han, mutta ilmoittautui myöhemmin liittoon puhuttuaan GPDA:n edustajien (lähinnä Felipe Massan) kanssa.
GPDA:n aktiivisen toiminnan ansiosta turvallisuusboikotin kohteina olivat radoista Circuit de Spa-Francorchamps vuonna 1969 ja Nürburgring sekä 1970 ja 1976 (vuoden 1976 Niki Laudan onnettomuuden jälkeen).
Kaudella 2013 GPDA:n huolenaiheeksi nousivat Britannian GP:n renkaiden turvallisuus, minkä seurauksena liitto ilmoitti jäsentensä mahdollisuudesta jäädä pois Saksan GP:stä, jos rengasongelma ei ratkeaisi.
Toukokuussa 2015 GPDA ja Motorsport.com tekivät yhteistyönä maailmanlaajuisen kyselyn, jolla yli 200 000 Formula 1:iä seurannutta fania pystyi jakamaan omia näkemyksiään lajista.
Heinäkuussa 2015 Jules Bianchin kuoleman jälkeen GPDA koki, että vastuullisuus "ei koskaan kevene turvallisuuden osalta".
Maaliskuussa 2016 GPDA reagoi muuttuneeseen aika-ajojärjestelmään julkaisemalla Jenson Buttonin, Sebastian Vettelin ja Alex Wurzin kirjoittaman kirjeen kuljettajien puolesta, jonka mukaan lajin johtamispuoli oli rikkoutunut ja päätöksenteko oli vanhanaikaista ja huonosti rakennettua. GPDA:n mukaan tämänkaltainen päätöstenteko vaarantaisi F1-sarjan tulevaisuuden.