Gubahan piiri
Tänään puhumme Gubahan piiri:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Gubahan piiri on aihe, jota on tutkittu ja analysoitu eri aloilla psykologiasta politiikkaan, mukaan lukien populaarikulttuuri ja teknologia. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Gubahan piiri:stä, jossa käsitellään sen eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Näitä linjoja pitkin tutkimme Gubahan piiri:n tärkeimpiä näkökohtia, tarkastelemme sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Epäilemättä Gubahan piiri on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja on tärkeää ymmärtää se syvällisesti ymmärtääksemme paremmin maailmaa, jossa elämme.
.svg)
Gubahan piiri (ven. Губа́хинский райо́н, Gubahinski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1941 perustetun piirin pinta-ala on 1 009 neliökilometriä. Asukkaita on 39 300 henkeä (vuonna 2009).
Gubahan piiri sijaitsee Permin aluepiirin keskiosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Aleksandrovskin ja Kizelin piireihin, idässä ja kaakossa Gremjatšinskin piiriin, etelässä Tšusovoin ja lännessä Dobrjankan piireihin. Pinta-alasta yli 70 % on metsää. Hyötykaivannaisia ovat kivihiili, öljy ja kalkkikivi.
Piiriin kuuluu Gubahan kaupunki sekä Ugleuralskin ja Širokovskin kaupunkimaiset taajamat. Edellinen muodostaa Severo-Ugleuralskojen kaupunkikunnan ja jälkimmäinen Širokovskojen maalaiskunnan. Hallinnollinen keskus on Gubaha. Asutuskeskuksia on yhteensä 9.
Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 86,8 % venäläisiä, 7,2 % tataareja ja 1,6 % ukrainalaisia. Kaupunkiväestön osuus on 95,7 %.
Piirin kautta kulkee Tšusovoin ja Bereznikin välinen maantie, Tšusovoin ja Solikamskin sekä Ugleuralskin ja Ljovšinon väliset rautatiet. Talous perustuu kemian, öljy- ja energia- sekä metalliteollisuuteen. Lisäksi on kevyttä ja elintarviketeollisuutta. Kivihiilikaivokset suljettiin 1990-luvulla.
Piirissä toimii ammattikoulu, lääketieteellinen ja kemian teknologian opisto, kaksi lasten musiikkikoulua, kirjastolaitos, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Uralski šahtjor (”Uralin kaivostyöläinen”).
Nähtävyyksiin kuuluu Ugleuralskin lähellä sijaitseva Permin aluepiirin syvin karstiluola Tjomnaja peštšera.
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Entsiklopedija Permi: Gubahinski munitsipalnyi raion enc.permkultura.ru. Viitattu 15.2.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 15.2.2010. (venäjäksi)
- ↑ Permski regionalnyi server: Gubahinski munitsipalnyi raion perm.ru. Arkistoitu 22.12.2008. Viitattu 15.2.2010. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
- Gubahan piirin sivusto (venäjäksi)
Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi