Usoljen piiri
Nykymaailmassa Usoljen piiri:stä on tullut toistuva aihe, jolla on kiistaton merkitys. Usoljen piiri on saavuttanut nykyään merkittävän merkityksen joko yhteiskuntaan, politiikkaan tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Sen vaikutus ei rajoitu tiettyyn alueeseen, vaan se kattaa useita eri näkökohtia teknologiasta kulttuuriin. Globalisaation edetessä Usoljen piiri:stä on tullut yleinen kiinnostava kohde kaikkialla maailmassa, ja se synnyttää keskusteluja, pohdintoja ja toimia, joilla pyritään ymmärtämään ja käsittelemään sen laajuutta ja vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Usoljen piiri:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia modernin elämän eri osa-alueisiin.
.svg)
Usoljen piiri (ven. Усо́льский райо́н, Usolski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1940 perustetun piirin pinta-ala on 4 666 neliökilometriä. Asukkaita on 13 700 henkeä (vuonna 2009).
Usoljen piiri sijaitsee Permin aluepiirin keskiosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Solikamskin, idässä Aleksandrovskin, etelässä Dobrjankan ja Jusvan sekä lännessä Kudymkarin ja Kosan piireihin. Piirin keskellä sijaitsee Bereznikin kaupunkipiirikunta. Pinta-alasta noin 70 % on metsää. Hyötykaivannaisia ovat öljy, kaliumin ja magniumin suolat, kalkkikivi ja keraaminen savi. Kama-joen muodostama Kaman tekojärvi jakaa piirin kahteen osaan.
Piiriin kuuluu Usoljen kaupunki ja viisi maalaiskuntaa: Berezovka, Orjol, Pyskor, Romanovo ja Troitskoje (keskuspaikka Železnodorožnyi). Hallinnollinen keskus on Usolje. Asutuskeskuksia on yhteensä 76.
Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 93,8 % venäläisiä, 1,7 % komipermjakkeja ja 1,4 % tataareja. Kaupunkiväestön osuus on 51,6 %.
Suurin veronmaksaja on öljynporausta harjoittava Lukoil-Perm. Seudulla on myös metsä-, puunjalostus- ja huonekaluteollisuutta. Maatalous on erikoistunut maidon ja lihan tuotantoon. Myös matkailua on pyritty kehittämään.
Piirissä toimii lasten taidekoulu, kirjastolaitos, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä historiallinen ja rakennustaiteellinen museo. Paikallislehtenä ilmestyy Usolskaja gazeta (”Usoljen lehti”).
Seudulla on useita arkeologisia muistomerkkejä. Nähtävyyksiin kuuluvat maalaiskylien kirkot sekä Usoljen ja Orjolin historialliset rakennukset.
Lähteet
- ↑ a b c d e f Entsiklopedija Permi: Usolski munitsipalnyi raion enc.permkultura.ru. Arkistoitu 31.3.2012. Viitattu 12.2.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 12.2.2010. (venäjäksi)
- ↑ Permski regionalnyi server: Usolski munitsipalnyi raion perm.ru. Arkistoitu 22.12.2008. Viitattu 12.2.2010. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Usoljen piiri Wikimedia Commonsissa
Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi