Henri Rousseau

Tässä artikkelissa tutkimme Henri Rousseau:n olennaisia ​​näkökohtia, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Esiintymisensä jälkeen Henri Rousseau on herättänyt loputtomia keskusteluja, jotka ovat herättäneet sekä ihailua että kiistoja. Vuosien varrella Henri Rousseau on kehittynyt monin tavoin mukautuen modernin yhteiskunnan muuttuviin vaatimuksiin. Tässä julkaisussa pyrimme syventymään eri näkökohtiin, jotka tekevät Henri Rousseau:stä niin ajankohtainen aihe, analysoimalla sen vaikutuksia eri sektoreihin ja sen tulevaisuuden ennusteita. Syntymisestään nykypäivään Henri Rousseau on jättänyt lähtemättömän jäljen kulttuuriin, talouteen ja teknologiaan ja on vakiinnuttanut itsensä kaikkialla läsnäolevana hahmona nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle Henri Rousseau:n kiertueelle, jossa selvitämme sen mysteerit ja löydämme sen vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme.

Henri Rousseau
Omakuva, 1890.
Omakuva, 1890.
Henkilötiedot
Syntynyt21. toukokuuta 1844
Laval, Mayenne, Ranska
Kuollut2. syyskuuta 1910
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus ranskalainen
Taiteilija
Salanimi Le Douanier Rousseau, Le Douanier ja Celník
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus Naivismi
Kuuluisimpia töitä Viidakkomaisemat, joissa etualalla ihminen
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Taiteen reunoilla

Henri Julien Félix Rousseau (21. toukokuuta 1844 Laval, Mayenne – 2. syyskuuta 1910 Pariisi) oli ranskalainen itseoppinut naivistinen taiteilija. Kuuluisat avantgarde-taiteilijat, kuten Gauguin ja Picasso huomasivat hänen maalauksensa hänen taiteilijauransa viimeisessä vaiheessa, kun hän maalasi päätoimisesti. Hänet tunnetaan myös nimillä Le Douanier (ransk. tullimies) tai Tullimies Rousseau päivätyönsä mukaan.

Ura

Rousseau toimi tullivirkailijana 1871–1893. Ollessaan virassaan hän alkoi opettaa itseään maalaamaan ja maalasi myös työaikanaan. Rousseaun työajan käytöstä maalaamiseen on useita tarinoita. ”Hän saattoi etsiä jostain paikan, jossa saattoi istua yksin, maalata ja piirtää”, muisteli eräs hänen tuttavansa. Yksi tämän kauden mestariteoksista on Tulliportti (noin 1890), joka esittää luultavasti hänen työpaikkaansa Porte de Vanvesissa.

Hän siirtyi kokopäiväiseksi taiteilijaksi vasta jäätyään eläkkeelle. Suosikkiaiheita olivat viidakkomaisemat, ja maisemat, joiden etualalla on ihminen. Viidakkoihinsa hän haki mallia sekä kasvitieteellisestä puutarhasta että kasviopin kirjoista – oikeassa viidakossa Rousseau ei koskaan käynyt.

Teokset

Elämänsä ajan häntä viehätti järjestys, rakenne ja säännöllisyys. Samanaikaisesti hän tunsi vahvaa vetoa villiä vapautta kohtaan. Tämä vapaus näkyy parhaiten Rousseaun kuuluisissa viidakkokuvissa, jotka yhdistävät eläimellisen vapauden esityksen rajoittamattoman mielikuvituksen ja psykologisen draaman näyttöön.

Pablo Picasso ja Rousseau tunsivat toisensa, ja Picasso piti Rousseaun töitä suuressa arvossa.

Rousseaun teoksia on muun muassa Lavalin, Ranskassa sijaitsevassa naivistisen taiteen museon, kokoelmissa.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Andrew Motion: Picture this, The Toll Gate, Rousseau The Guardian. 18.9.2010. Viitattu 18.9.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Henri (Le Douanier) Rousseau Visit France
  3. ↑ a b Henri Rousseau - Jungles in Paris 2006. Tate Modern. Arkistoitu 21.11.2010. Viitattu 14.7.2010. (englanniksi)
  4. ↑ Musée d'Art naïf de Laval (Arkistoitu – Internet Archive) Via France (ranskaksi)

Teoksia

  • Metsän laidalla, noin 1886.
    Metsän laidalla, noin 1886.
  • Tulliportti, noin 1890.
    Tulliportti, noin 1890.
  • Sota, 1894.
    Sota, 1894.
  • Nukkuva mustalaisnainen,1897.
    Nukkuva mustalaisnainen,1897.
  • Käärmeenlumoaja, 1907.
    Käärmeenlumoaja, 1907.
  • Näkymä Sèvresin sillalta, 1908.
    Näkymä Sèvresin sillalta, 1908.
  • Chopinin patsas Luxemburgin puistossa, 1909.
    Chopinin patsas Luxemburgin puistossa, 1909.
  • Yadwighan uni, 1910.
    Yadwighan uni, 1910.

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot