Primitivismi

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Primitivismi:een, aiheeseen, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Primitivismi on ollut niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskustelun, kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, vaikutuksensa jokapäiväiseen elämään tai historialliseen merkitykseen. Primitivismi on aihe, joka ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti ja kattavasti sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseensa, eri alueilla vaikuttaneen vaikutuksensa ja ajan myötä kehittyneen kehityksen kautta. Tässä artikkelissa perehdymme sen eri puoliin, analysoimme sen vaikutuksia ja löydämme sen todellisen merkityksen nykyisessä kontekstissa.

Paul Gauguin, Te nave nave fenua (Ihana maa), 1892.
Kaksi Uusi-Guinealaista naamiota Berlin-Dahlemin etnologisesta museosta. Monet saksalaiset taiteilijat ihailivat etnologisten museoiden esineitä.

Primitivismi on taidetta, joissa on tietoisia vaikutteita primitiivisestä eli Euroopan tai suurten maailmankulttuurien ulkopuolisesta taiteesta.

Kiinnostus primitiiviseen taiteeseen liittyi läheisesti modernin taiteen syntyyn. Etnografisten museoiden perustaminen ja vieraiden kulttuurien tutkimus loivat pohjaa primitivismille. Paul Gauguin lähti 1890-luvulla Tahitille alkuperäisen primitiivisyyden toivossa. Der Blaue Reiterin taiteilijoille luonnonkansojen naamiot ja veistoskuvat olivat tärkeitä. Samoin Die Brücken taiteilijat tutkivat kulttuurien esineitä. Myös Pablo Picasso ja Braque olivat kiinnostuneita kansatieteellisistä kokoelmista, etenkin naamioista. Museoiden tutkimisen ohella afrikkalaisia veistoksia myös kerättiin.

Kuvanveistäjä Henry Moore opiskeli ahkerasti Victoria and Albert Museumin sekä British Museumin etnografisia kokoelmia. Muun muassa meksikolainen makaava Chac Mool -kivihahmo vaikutti Henry Mooren veistotaiteeseen. Moderniin veistotaiteeseen vaikutti paljon myös kykladinen kulttuuri ja sen pelkistetyt veistokset, joista ei ole kaukana esimerkiksi Constantin Brâncușin tuotanto.lähde?

Katso myös

Lähteet

  1. a b c Taiteen pikkujättiläinen, s. 628. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X