Hoodoo (geologia)
Tässä artikkelissa tutkimme Hoodoo (geologia)-aihetta eri näkökulmista ja laajasti. Hoodoo (geologia) on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, ja sen relevanssi ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka muodostavat Hoodoo (geologia):n, analysoimalla niiden vaikutusta eri yhteyksissä ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan yleensä. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, sen vaikutuksista henkilökohtaiseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen sfääriin, perehdymme Hoodoo (geologia):n monimutkaisuuteen ja sen monimuotoisuuteen. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan vision, joka kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan Hoodoo (geologia):stä ja sen paikasta nykytodellisuudessamme.
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: kirjoitusasu epäselvä |
Hoodoo on korkea, ohut kivitorni hedelmättömillä valuma-alueilla ja autiomailla. Niiden koko vaihtelee 1,5-45 metriin. Tyypilliset hoodoot koostuvat kovan kiven päällystämästä suhteellisen pehmeästä kivestä. Mineraalit niiden erilaisten kivilajien sisällä saavat niihin aikaan erilaisia värejä. Hoodoomuodostelmia löytyy aavikoilta usein kuivista ja kuumista paikoista.lähde?
Hoodoot muodostuvat alueille, joissa paksu kerros mutakiveä, huonosti lujittunutta hiekkakiveä tai tuffia on peittynyt ohueen kerrokseen kovaa kiveä, kuten hyvin lujittunutta hiekkakiveä, kalkkikiveä tai basalttia. Jään peittämillä vuoristoisilla laaksoilla pehmeämpi aine voi olla jäistä ja suojaavat päällyskivet suuria järkäleitä. Useimmat hoodoo muodostelmat muodostuvat tyypillisesti kahden kuluttavan prosessinselvennä, jotka jatkuvasti syövyttävät kivimuodostuman reunoja. Myös sade kuluttaa kiveä.lähde?
