Nykyään Jänikset (suku) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Perustamisestaan lähtien Jänikset (suku) on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena eri piireissä, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Jänikset (suku) pysyy jatkuvan tutkimuksen ja keskustelun aiheena riippumatta siitä, onko sen vaikutus yhteiskuntaan, sen merkitys historiassa tai sen vaikutus populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Jänikset (suku):een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään.
Jänikset | |
---|---|
Rusakko |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: | Jäniseläimet Lagomorpha |
Heimo: | Jänikset Leporidae |
Suku: | Jänikset Lepus |
Katso myös | |
Jänikset (Lepus) on jäniseläinten suku, johon kuuluu noin 30 lajia. Lajien esiintymisalue on laaja ja taksonomia kiistanalainen, sillä ei ole selvää mitkä ovat alalajeja, mitkä varsinaisia lajeja. Niitä on aiemmin jaettu kahdeksaan alasukuun, mutta jaosta on nyttemmin luovuttu.
Jäniksillä on yleisesti ottaen pidemmät korvat, pidemmät takajalat ja hiukan pidempi häntä kuin muilla jäniseläimillä. Suvussa on kaksi mustaa lajia, muiden väritys on tyypillisesti ”agouti”, eli selästä harmaanruskea ja vatsapuolelta hyvin vaalea. Pohjoisen ja vuoristoalueiden lajit vaihtavat väriä talvisin valkoiseksi.
Tyypillisesti jänikset ovat suurempia kylmemmässä ilmastossa siten, että pohjoiset lajit painavat noin viisi kilogrammaa, lauhkean ilmaston jänikset noin kolme kilogrammaa ja päiväntasaajan seudun jänikset noin kaksi kilogrammaa. Suvun pienin laji on kuitenkin lumikenkäjänis, joka on 36–52 senttimetriä pitkä ja painaa noin 1,3 kilogrammaa. Suurimpiin lajeihin kuuluu napajänis, joka voi kasvaa 68 senttimetriä pitkäksi ja painaa jopa seitsemän kilogrammaa.
Jäniksiä tavataan kaikkialla Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa, Grönlannissa ja Pohjois-Amerikassa. Useimmat lajit viihtyvät aukeissa maisemissa. Perinteisen maanviljelyn aukeat maisemat ovat sopineet niille hyvin, mutta tehomaaviljelyn käyttämät aineet ovat haitaksi.
Jänikset ovat lähes poikkeuksetta kasvinsyöjiä. Ne nöpöttävät päiväsaikaan piilossa pensaikossa ja juoksevat pakoon avoimelle alueelle vaaran uhatessa, toisin kuin kanit, jotka pakenevat koloihin. Useimmat jänisnaaraat saavat vuodessa noin kymmenen poikasta, mutta pohjoisessa on tyypillisempää, että syntyy muutamia suurehkoja poikueita, kun taas etelässä poikaset syntyvät yksi tai kaksi kerrallaan.
Jänisten sukuun kuuluu Animal Diversity Webin mukaan seuraavat lajit: