Nykymaailmassa Juho Vesterlund on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Juho Vesterlund:stä on tullut monien kiinnostava kohde, joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, historiassa tai populaarikulttuurissa. Vuosien mittaan se on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja ristiriitaisia mielipiteitä, mikä on lisännyt kiinnostusta ymmärtää sen ulottuvuuksia ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Juho Vesterlund:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa ja tarjoamme täydellisen ja objektiivisen näkökulman tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Juho Vesterlund | |
---|---|
Kansanedustaja | |
5.9.1922–17.10.1923
|
|
Ryhmä/puolue | SSTP |
Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. joulukuuta 1888 Ahlainen |
Kuollut | 23. joulukuuta 1940 (52 vuotta) Ahlainen |
Ammatti | pienviljelijä |
|
Johannes (Juho) Jeremias Vesterlund (myös ”Jussi”, 17. joulukuuta 1888 Ahlainen – 23. joulukuuta 1940 Ahlainen) oli suomalainen pienviljelijä ja poliitikko, joka toimi sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajana vuosina 1922–1923. Hänen eduskuntatyönsä päättyi kesken, kun viranomaiset lakkauttivat puolueen syksyllä 1923.
Ahlaisten Alakylässä syntyneen Vesterlundin vanhemmat olivat torppari Herman Oskar Vesterlund (1861–1918) ja Hilda Aleksandra Mikontytär (s. 1861). Sekatyömiehenä työskennellyt Vesterlund oli mukana Alakylän työväenyhdistyksen toiminnassa jo 1910-luvun alussa, ja vuonna 1913 hänet valittiin sosialidemokraattiseen piirineuvostoon.
Ennen sisällissotaa Vesterlund työskenteli Porissa Osuusliike Kansan palveluksessa toimien muun muassa moottorialus Sampon kuljettajana. Hän oli myös sosialidemokraattisen piiritoimikunnan kiertävänä puhujana. Sodan aikana Vesterlund toimi kansliatehtävissä Porin punakaartiin palkanmaksutoimistossa ja lisäksi hänen väitettiin kuuluneen Ahlaisten punakaartin perustajiin. Huhtikuun alussa Vesterlund perääntyi Porin seudun punaisten mukana kohti Itä-Suomea, jossa hän jäi toukokuun alussa saksalaisten vangiksi Hollolan Vesalassa. Vesterlund siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille, ja heinäkuussa 1918 hän sai 10 vuoden tuomion valtiopetoksesta. Myös Vesterlundin isä ja 15-vuotias veli kuuluivat punakaartiin. Veli Herman Leander (s. 1903) kuoli pakomatkalla Okeroisissa ja isä Herman Oskar myöhemmin Hennalan vankileirillä.
Vapauduttuaan yleisen armahduksen myötä Vesterlund toimi pienviljelijänä Ahlaisissa ja lähti kommunistisen SSTP:n toimintaan. Eduskuntaan hänet valittiin vuonna 1922. Vesterlundin kansanedustajakausi päättyi kesken, kun hänet määrättiin pidätettäväksi elokuussa 1923 niin sanotun suuren kommunistijutun yhteydessä. Vesterlund pakoili viranomaisia koko syksyn, ja lopulta kesäkuussa 1924 Turun hovioikeus luopui häntä vastaan nostetusta syytteestä. Myöhemmin 1920-luvulla Vesterlund jatkoi politiikassa SSTP:n seuraajaksi perustetun STPV:n riveissä. Vuonna 1928 Vesterlund valittiin Ahlaisten kunnanvaltuustoon ja 1929 hän oli ehdolla eduskuntavaaleissa.
Vesterlundin puoliso oli Alma Aleksandra Huhtaniemi. Pariskunnalla oli neljä lasta.
|
|