Väinö Hannula
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Väinö Hannula:n kiehtovaan maailmaan, tutkia sen monia puolia ja syventää sen merkitystä ja vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Näillä linjoilla saamme selville, kuinka Väinö Hannula on ollut keskeinen osa ihmiskunnan historiaa, vaikuttanut kulttuureihin, liikkeisiin ja ratkaiseviin päätöksiin. Sukellamme sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä Väinö Hannula:n yksityiskohtaiseen analyysiin ja käsittelemme sen vaikutuksia sosiaalisilla, taloudellisilla, poliittisilla ja kulttuurisilla aloilla. Valmistaudu lähtemään jännittävälle ja rikastuttavalle matkalle, joka johtaa sinut ymmärtämään Väinö Hannula:n todellista suuruutta nykymaailmassa.
Väinö Adolf Hannula (2. toukokuuta 1893 Turku – 14. elokuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja liikemies. Hannula oli Suomen sosialistisen työväenpuolueen kansanedustaja Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuosina 1922–1923 sekä Rakennustyöväen liiton (1930) ja Turun kaupunginvaltuuston (1946–1947) puheenjohtaja. Hän oli vangittuna poliittisista syistä vuosina 1918, 1923–? ja 1930–1934.
Hannula aloitti työuransa liikealalla ja postinjakajana. Sisällissodan jälkeen Hannula työskenteli sähkömiehenä sekä konttorinhoitajana Työväenjärjestöjen Tiedonantaja ja Työmies -lehdissä. Viimeiset vuotensa hän piti romuliikettä Turussa.
Hannula valittiin jäsenäänestyksellä Turun sosialistisen työväen ehdokkaaksi vuoden 1923 kunnallisvaaleissa, vaikka hän oli tuolloin vangittuna. Vaalitoimikunta hyväksyi Hannulan valitsijayhdistyksen muiden joukkoon kiistelyn jälkeen.
Keväällä 1930 Hannula valittiin Rakennustyöväen liiton puheenjohtajaksi, kun järjestössä enemmistön muodostaneet kommunistit syrjäyttivät Uno Nurmisen, joka lukeutui niin sanottuihin hoipertelijoihin.
Hannula oli Suomi–Neuvostoliitto-Seuran Turun piirijärjestön puheenjohtaja.
Lähteet
- ↑ Eeva Matinolli: Piirteitä Turun kasvusta itsenäisyyden aikana teoksessa Turun historiallinen arkisto 18 (Turun historiallinen yhdistys)
- ↑ a b c Väinö Hannula Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 51–52. Historiallisia Tutkimuksia 239. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6.
- ↑ Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 743. Historiallisia Tutkimuksia 239. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6.
| ||||||
|
