Pekka Kemppi
Pekka Kemppi:n teema on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen vuosien varrella. Lähestymistapojen moninaisuuden ja elämän eri osa-alueiden vaikutuksensa ansiosta Pekka Kemppi on osoittautunut keskustelun ja pohdinnan aiheeksi eri aloilla. Pekka Kemppi on jättänyt lähtemättömän jäljen kollektiiviseen mielikuvitukseen sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Pekka Kemppi:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Tarjoamme kattavan näkemyksen sen olemassaolon ja seurausten ymmärtämiseksi paremmin.
Pekka (Pekko) Kemppi ent. Kemppinen (30. heinäkuuta 1887 Jaakkima – 10. toukokuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja ammatiltaan vahtimestari. Hän oli Suomen Sosialistisesta Työväenpuolueesta valittu kansanedustaja Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuosina 1922–1923.
Kemppi kävi kansakoulun, keskikoulun, ammattikoulun ja sen jälkeen koneenkäyttäjäkurssin. Hän toimi vuoteen 1918 liikeapulaisena, asiapoikana, satama- ja metsätyöläisenä, leipurinoppilaana, peltiseppänä, viilaajana, sianhoitajana, merimiehenä, asioitsijana, puhujana ja järjestäjänä. Sitten hän oli vuosina 1918–1933 sanomalehdentoimittaja Työn Äänessä Vaasassa ja Kansan Voimassa Sortavalassa. Hän oli OTK:n vahtimestari Helsingissä 1933–1950. Kemppi kirjoitti kaksi näytelmää ja Vaasan työväenyhdistyksen historiikin.
Kemppi oli vankilassa poliittisista syistä 1920-luvulla.
Teoksia
- Vaasan työväenyhdistyksen historia v. 1883-1923. Vaasan työväenyhdistys, Vaasa 1923
- Koti ja rakkaus: kaksinäytöksinen näytelmä. Tammen näytelmiä 30. Tammi 1945
- Onnen päivä: yksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 566. Karisto 1953
Lähteet
- Pekka Kemppi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Teokset Fennica-tietokannasta
| ||||||
|
