Konrad Zuse
Nykymaailmassa Konrad Zuse:stä on tullut toistuva aihe, jolla on kiistaton merkitys. Konrad Zuse on saavuttanut nykyään merkittävän merkityksen joko yhteiskuntaan, politiikkaan tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Sen vaikutus ei rajoitu tiettyyn alueeseen, vaan se kattaa useita eri näkökohtia teknologiasta kulttuuriin. Globalisaation edetessä Konrad Zuse:stä on tullut yleinen kiinnostava kohde kaikkialla maailmassa, ja se synnyttää keskusteluja, pohdintoja ja toimia, joilla pyritään ymmärtämään ja käsittelemään sen laajuutta ja vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Konrad Zuse:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia modernin elämän eri osa-alueisiin.
| Konrad Zuse | |
|---|---|
.jpg) Konrad Zuse vuonna 1992 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. kesäkuuta 1910 Berliini, Saksan keisarikunta |
| Kuollut | 18. joulukuuta 1995 (85 vuotta) Hünfeld, Saksa |
| Kansalaisuus | saksalainen |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | Werner-von-Siemens-Ring-palkinto (1964) |
 Nimikirjoitus |
|
|
|
|
Konrad Zuse (22. kesäkuuta 1910 Berliini – 18. joulukuuta 1995 Hünfeld) oli saksalainen insinööri ja tietokonealan pioneeri. Vuosien 1936–1945 välillä hän rakensi useita tietokoneita sähkömagneettisista releistä. Hänen tietokoneensa Z4 oli vuonna 1950 maailman ensimmäinen kaupallisesti myyty tietokone ja myyntihetkellään myös manner-Euroopan ainoa toimiva tietokone. Zuse myi Z4:n ETH Zürich:lle, joka mahdollisti Zuse KG -yrityksen perustamisen.
Hänen maailman ensimmäisiin tietokoneisiin kuuluva automaattinen Z3-laskukoneensa valmistui vuonna 1941. Vuonna 1945 sota oli tuhonnut kaikki hänen edelliset mallinsa Z4-konetta lukuun ottamatta, jonka hän siirsi turvaan Baijeriin Hintersteinin kylään.
Zuse suunnitteli myös vuodesta 1943 alkaen väitöskirjaansa varten Plankalkülin, yhden ensimmäisistä korkean tason ohjelmointikielistä. Kielen kuvaus julkaistiin kuitenkin vasta 1972, eikä sitä toteutettu hänen elinaikanaan oikeassa tietokoneessa, joten sen historiallinen merkitys jäi vähäiseksi.
1960-luvun loppupuolella Konrad Zuse julkaisi kirjan Rechnender Raum (”laskeva avaruus”, englanninkielinen käännös Calculating Space), jossa esitetään ensimmäistä kertaa idea, että maailmankaikkeus on valtavan tietokoneen laskema malli samaan tapaan kuin soluautomaatit. Näin Zuse loi perustan myöhemmin digitaalifysiikaksi kutsutulle teoreettisen fysiikan haaralle.
Vuonna 1964 Zuse sai Werner-von-Siemens-Ring-palkinnon Z3-tietokoneestaan.
Lähteet
- ↑ Konrad Zuse—the first relay computer history-computer.com. Viitattu 25.8.2017.
- ↑ Ensimmäinen tietokone 75 vuotta – Zusen Z sai alkunsa keittiössä Yle Uutiset. Viitattu 14.5.2016.
- ↑ a b Sebesta, Robert W.: Concepts of Programming Languages, 4th edition, s. 38–39. Addison-Wesley Longman, 1998. ISBN 0-201-38596-1.
Aiheesta muualla
- Ensimmäinen tietokone 75 vuotta – Zusen Z sai alkunsa keittiössä - yle.fi
- Tietokonepioneeri Konrad Zuse kehitti ensimmäisen täysin digitaalisesti ohjelmoitavan tietokoneen 1941 – 2 000 relettä saatiin vanhoista puhelimista, Tekniikan Historia 3/2017, Tekniikka & talous 2.9.2018
| ||||||||||||||||||||||
