Nykyään Koskela (Oulu) on aihe, joka herättää monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Koskela (Oulu) on onnistunut nousemaan toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri piireissä joko ammatillisen merkityksensä, yhteiskunnallisen vaikutuksensa tai yksinkertaisesti yleisen kiinnostuksensa vuoksi. Lisätietoa Koskela (Oulu):stä ja sen tärkeydestä on tullut monien prioriteetti, koska sen vaikutukset voivat olla merkittäviä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Koskela (Oulu):n aihetta ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä.
Koskela | |
---|---|
Kaupungin kartta, jossa Koskela korostettuna. |
|
Kaupunki | Oulu |
Suuralue | Koskelan suuralue |
Kaupunginosa nro | 59 |
Väkiluku | 3 379 31.12.2022 |
Työpaikkoja | 869 kpl (31.12.2016) |
Osa-alueet | Koskela, Mustasuo, Niittyaro, Simpsinkangas |
Postinumero(t) | 90560 |
Koskela on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee noin neljä kilometriä pohjoiseen keskustasta Oulu–Tornio-rautatien ja valtatien 4 välisellä alueella. Asukkaita kaupunginosassa on noin 3 500. Koskelan kaupunginosaan kuuluvat myös Mustasuon, Niittyaron ja Simpsinkankaan eli Simpsin osa-alueet.
Kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Rajakylään ja Teknologiakylään, idässä valtatiehen sekä Iskon kaupunginosaan, etelässä Alppilaan, lounaassa Toppilaan ja lännessä Taskilaan.
Niittyarossa järjestettiin vuoden 1976 asuntomessut. Messutalot olivat ajalle tyypilliseen tapaan pääasiassa tasakattoisia, mutta messualueelle rakennettiin myös niin sanottuja käkikellotaloja. Mustasuon alue on pääasiallisesti omakotitalo- tai rivitaloasumista suosivaa lähiöaluetta. Kerrostaloja on lähinnä Simpsinkankaalla. Vanhimmat rakennukset sijaitsevat aivan rautatien varressa.
Koskela syntyi 1800-lopun lopulla Toppilan sahan työläisten asuntoalueeksi, jolloin alue kuului Oulun maalaiskuntaan (myöhemmin Oulujoki). Tuolloin alue tunnettiin nimellä Koskelankylä. Se muodostui tuolloisen Toppilan tilan maille kaavoittamattomasti, mikä on vieläkin näkyvissä alueen tieverkossa. Työläiset muuttivat alueelle ympäri Pohjois-Suomea, joten he muodostivat alueelle varsin heterogeenisen asujaimiston, jolta puuttuivat perinteiset sukulaisuuteen perustuvat turvaverkostot, joihin olisi pystynyt samaistumaan. Koskelankylän asukkaille yhteiseksi tekijäksi ja identiteetiksi muodostui koskelankyläläinen työläisstatus. Vanha Koskelankylä-nimitys näkyy edelleen Koskelassa sijaitsevan työväentalon, Koskelankylän Walon sekä urheiluseura Koskelankylän Riennon nimissä. Vuonna 1938 Koskelankylä liitettiin Oulunjoen kunnasta Oulun kaupunkiin.
Palvelut ovat keskittyneet Koskelan koulun läheisyyteen. Sieltä löytyvät kirjasto, neuvola, ostoskeskus, päiväkoti, Wellamo-koti, Koskelan palvelukeskus sekä palvelukeskus Runola. Toinen päiväkoti sijaitsee Purjehtijantiellä. Urheilukenttä on Niittyarossa.
Koskelasta on hyvät kulkuyhteydet keskustan suuntaan. Alueella sijaitsi vuoteen 1970 asti Koskelankylän seisake. Oulun yliopisto sekä Teknologiakylä ovat lyhyen pyöräilymatkan päässä, samoin Linnanmaan market-alue.
Kaupunginosan viheralueet ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia metsikköjä. Suurimmat metsäalueet ovat Keulapuisto, Annanpuisto, Niittyaronpuisto sekä Sylvianpuisto. Suurin hoidettu puistoalue on Koskelanpuisto ja lisäksi hoidettua puistoaluetta on muun muassa Niittyaron puistossa. Koskelan alueelta löytyy myös viljelyalue palstaviljelyyn. Viljelyalue sijaitsee Mustansuon osa-alueella.