Kraasnan virolaiset

Tänään haluamme sukeltaa Kraasnan virolaiset:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on epäilemättä yksi tärkeimmistä ja oleellisimmista nykyään, sillä Kraasnan virolaiset vaikuttaa merkittävästi elämämme eri osa-alueisiin. Kraasnan virolaiset:llä on ratkaiseva rooli siinä, miten ymmärrämme ja kohtaamme ympäröivän maailman, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, kulttuuriin, politiikkaan ja talouteen sekä sen merkitykseen henkilökohtaisessa ja työelämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kraasnan virolaiset:n eri näkökohtia ja ulottuvuuksia sekä sen vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Toivomme, että tämä tutkimus antaa meille syvemmän ja täydellisemmän ymmärryksen Kraasnan virolaiset:sta ja sen merkityksestä elämässämme.

Kraasnan virolaiset
Kraasna maarahvas
Eteläviron puhuma-alue, Kraasnan virolaiset Latvian rajasta itään.
Merkittävät asuinalueet
 Venäjä
Kielet viro, venäjä
Uskonnot luterilaisuus
Sukulaiskansat itämerensuomalaiset kansat

Kraasnan virolaiset olivat Krasnogorodskojen kauppalan ja Opotškan kaupungin väliselle alueelle Venäjälle muuttaneita virolaisia. He käyttivät itsestään nimitystä Kraasna maarahvas. Kraasna-nimitys tuli Krasnogorodskojen vanhasta nimityksestä Krasnyi, joka kääntyi viron kielessä Kraasnaksi. Nykyisin Kraasnan virolaiset ovat sulautuneet ympäröivään venäläisväestöön.

Eteläviron murteiden tai kielten kehitys fennougristi Petri Kallion mukaan vironkielisessä puussa.

Historia

Ensimmäiset tiedot virolaisten laajamittaisesta muutosta alueelle ovat 1500-luvulta. Heidän elämää ja oloja tutkineen Oskar Kallaksen mukaan he olivat moisionomistajien alueelle siirtämiä talonpoikia, tai tuolloin tyhjälle alueelle muuttaneita vapaita talonpoikia. Kallas teki tutkimusmatkan alueelle vuonna 1902 ja laski 32 kylää, joissa asui yhteensä 1 977 virolaista. Heistä miehiä oli 999 ja naisia 978. Viroa osasi kuitenkin vain 85 miestä ja 14 naista. Pian tämän jälkeen viimeisetkin puhujat katosivat.

Lähteet

  • Seppo Zetterberg: Viro – historia, kansa, kulttuuri, s. 350–351. Jyväskylä: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-806-9.