Kreikan parlamenttitalo
Nykymaailmassa Kreikan parlamenttitalo on saavuttanut suuren merkityksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, sosiaalinen, kulttuurinen tai teknologia, Kreikan parlamenttitalo:stä on tullut monia ihmisiä kiinnostava aihe. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt yhteiskunnassa lukuisia keskusteluja ja ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Kreikan parlamenttitalo:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Kreikan parlamenttitalo:n merkitystä ja seurauksia nykymaailmassa.
| Parlamenttitalo | |
|---|---|
| Μέγαρο Βουλής | |
 |
|
| Osoite | Mégaro Voulís, 100 21 Ateena, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1843 |
| Suunnittelija | Friedrich von Gärtner |
| Omistaja | Kreikan valtio |
| Käyttäjä |
Kreikan parlamentti Kreikan hallitus |
| Tyylisuunta | uusklassinen |
 |
|
Kreikan parlamenttitalo (kreik. Μέγαρο Βουλής, Mégaro Voulís eli Παλαιά Ανάκτορα, Palaiá Anáktora, ”Vanha kuninkaallinen palatsi”) on Kreikan parlamentin kokoontumispaikka. Se sijaitsee maan pääkaupungin Ateenan ydinkeskustassa Sýntagma-aukion laidalla.
Parlamenttitalossa kokoontuu Kreikan 300-jäseninen, yksikamarinen parlamentti. Alun perin rakennus toimi Kreikan kuninkaallisena palatsina. Rakennus edustaa uusklassista arkkitehtuuria.
Historia
Nykyinen parlamenttitalo rakennettiin alun perin kuninkaalliseksi palatsiksi Kreikan ensimmäiselle kuninkaalle Otolle sen jälkeen, kun Ateenasta oli tullut itsenäistyneen Kreikan pääkaupunki. Rakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti Friedrich von Gärtner ja se rakennettiin vuosina 1836–1843. Palatsin sijaintipaikaksi päätettiin Boubounístran kukkula. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja olivat olleet muun muassa Akropolis, Kerameikós, Lykavittós ja Omónoia-aukio.
Kuninkaallisessa palatsissa asuivat sen historian aikana kuningas Otto perheineen vuoteen 1862 sekä häntä seurannut kuningas Yrjö I perheineen vuosina 1863–1909 ja 1912–1913. Kuningatar Amalia rakennutti palatsin ympärille suuren puutarhan, nykyisen Kansallispuutarhan, 1840-luvulla.
Palatsi kärsi vaurioita tulipaloissa vuosina 1884 ja 1909. Jälkimmäisen palon seurauksena kuningasperhe joutui muuttamaan pois rakennuksesta vuoteen 1912 saakka. Sotavuosien aikana rakennuksen kunnostaminen oli hidasta. Vuonna 1913 uusi kuningas Konstantin I muutti palatsista omaan palatsiinsa, joka toimii nykyisin Kreikan presidentin virka-asuntona. Kuninkaallinen perhe lakkasi käyttämästä kuninkaallista palatsia lopullisesti vuonna 1922.
Vuonna 1924 Kreikan monarkia lakkautettiin kansanäänestyksellä ja rakennus lakkasi toimimasta kuninkaallisena palatsina. Sen jälkeen rakennuksen käyttötarkoitukset vaihtelivat jonkin aikaa. Niin kutsutun Vähän-Aasian katastrofin ja sitä seuranneen Kreikan ja Turkin väestönvaihdon jälkeen rakennus toimi sairaalana ja monenlaisen hyväntekeväisyystoiminnan keskuksena. Väliaikana rakennuksessa toimivat myös muun muassa eri ministeriöt sekä poliisi. Rakennuksessa toimi myös Yrjö I:n perinnön museo vuosina 1927–1930 ja 1936–1941.
Vuonna 1928 rakennuksen eteen rakennettiin Tuntemattoman sotilaan hauta, joka muutti rakennuksen suhdetta ympäristöönsä merkittävästi. Rakennuksesta tuli parlamenttitalo vuoden 1929 marraskuussa, kun Kreikan hallitus päätti siirrättää maan parlamentin toiminnot sinne parlamentin vanhasta rakennuksesta. Rakennuksen muutostöistä vastasi tuolloin arkkitehti Andréas Kriezís. Parlamentti muutti virallisesti rakennukseen vuonna 1935 ja sen ensimmäinen kokoontuminen rakennuksessa oli 1. heinäkuuta kyseisenä vuonna.
Arkkitehtuuri ja tilat
Parlamenttitalo edustaa tyyliltään pelkistettyä ja modernia uusklassista arkkitehtuuria. Sen rakentamiseen on käytetty Pentéli-vuoren marmoria.
Rakennuksen toimiessa kuninkaallisena palatsina se sisälsi muun muassa valtaistuinsalin, päivällissalin ja keittiön, tanssiaissalin ja lukuisia muita juhlasaleja, kuninkaallisen perheen jäsenten yksityiset huoneet, kuninkaallisen aarrekammion sekä virkamiesten ja henkilökunnan tilat. Rakennuksessa oli alun perin katolinen ja myöhemmin ortodoksinen kappeli. Sen marmoriportaikko ja huoneet oli koristeltu ylellisesti. Vain osa alkuperäisestä koristelusta on säilynyt.
Kun rakennus muutettiin parlamenttitaloksi, siihen rakennettiin parlamentin suuri istuntosali sekä tilat pääministerille ja puhemiehelle, valtioneuvostolle ja parlamentin kirjastolle sekä lukuisia huoneita ja kokoussaleja parlamentin eri elimille ja puolueille. Osa rakennuksen siivistä purettiin ja siihen rakennettiin uusi siipi. Rakennus sai myös uuden doorilaisen pylväikön koristaman sisäänkäynnin pohjoispuolelle. Myöhemmin rakennuksen alapuolelle on rakennettu monikerroksinen pysäköintihalli.
Elefthérios Venizélos -salissa on suuri friisi, joka esittää Kreikan vallankumouksen tapahtumia ja sankareita. Parlamentin istuntosalissa on Chrístos Kapráloksen 40 metriä pitkä reliefi, joka esittää Píndos-vuorten taistelua.
Ympäristö
Parlamenttitalon edustalla sen länsipuolella ovat Tuntemattoman sotilaan hauta, jonka edessä järjestetään säännöllisesti näyttävä vahdinvaihto, sekä Ateenan keskusaukio Sýntagma-aukio. Rakennuksen etupuolelta näiden välistä kulkee Vasilíssis Amalías -valtakatu ja sen sivuitse pohjoispuolella Vasilíssis Sofías -valtakatu. Parlamenttitalon takana levittäytyy Kansallispuutarha, entinen kuninkaallinen puutarha.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan parlamenttitalo Wikimedia Commonsissa
