Länsimurteet
Nykyään Länsimurteet on laajalti keskusteltu ja erittäin ajankohtainen aihe yhteiskunnassamme. Sen vaikutus on ulottunut kaikille elämämme alueille politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Länsimurteet on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen intohimoista keskustelua ja motivoivaa toimintaan. Tässä artikkelissa tutkimme Länsimurteet:n eri puolia, sen merkitystä nykymaailmassa ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
1. lounaismurteet
2. hämäläismurteet
3. Etelä-Pohjanmaan murre
4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
5. peräpohjalaiset murteet
Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella. Länsimurteet pohjautuvat pohjoiskantasuomen murteeseen. Länsimurteet syntyivät Lounais-Suomen ja Hämeen vanhoissa asutuskeskuksissa, joiden välillä oli kauppayhteyksiä.
Itä- ja länsimurteita erottaa esimerkiksi kirjakielen d:n edustus. Idässä d:n paikalla on kato tai puolivokaalinen siirtymä-äänne (aijat, lauvat, veessä) ja lännessä puolestaan r tai l (airat, laurat, velessä).
Länsimurteisiin kuuluvia suomen murreryhmistä ovat hämäläismurteet, lounaismurteet, Etelä-Pohjanmaan murre, keski- ja pohjoispohjalaiset murteet sekä peräpohjalaiset murteet. Jokainen näistä voidaan jakaa vielä pienemmiksi alamurteiksi, ja pääkaupunkiseudun puhekieli muodostaa oman, länsimurteisiin kuuluvan alueensa.
Lähteet
- ↑ Suomen murteet Suomen murteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 9.7.2016.
- ↑ Meillä päin Suomea kielikompassi.jyu.fi. Jyväskylän yliopiston kielikeskus. Viitattu 9.7.2016.
| ||||||||||||||||||