Lahdenväylä

_ Nykymaailmassa Lahdenväylä:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. Sen merkitys kattaa laajan kirjon näkökohtia henkilökohtaisesta alasta ammatilliseen piiriin, mukaan lukien sosiaalinen ja kulttuurinen ala. Lahdenväylä:stä on tullut yhä useammin kiinnostuksen ja keskustelun aihe eri piireissä, koska sen vaikutus ulottuu monille elämämme alueille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Lahdenväylä:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä analysoimalla sen eri puolia ja sen yhteyttä niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin tekniikka, politiikka, talous, psykologia ja kulttuuri. Tämän tutkimuksen avulla pystymme ymmärtämään paremmin Lahdenväylä:n merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassamme.

Lahdenväylä
Valtatie 4
Maa Suomi
Osa tietä valtatie 4
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Päällyste asfaltti
Kaistaluku vähintään nelikaistainen
Huomautuksia Pääkaupunkiseudun ulosmenotie

Lahdenväylä on moottoritie, joka johtaa Helsingistä Lahden suuntaan. Se on osa Helsingistä Utsjoelle johtavaa valtatietä 4. Lahdenväylä alkaa Helsingin Vanhastakaupungista, jossa Kustaa Vaasan tie Koskelan raitiovaunuvarikon kohdalla muuttuu moottoritieksi. Vantaan ja Keravan rajalla tien nimi vaihtuu Lahden moottoritieksi. Tie jatkuu moottoritienä Lahteen ja siitä edelleen Heinolaan asti.

Lahden moottoritiellä on Suomen pisin yhtämittainen 120 km/h:n nopeusrajoitusalue kesäaikaan: se alkaa Kehä III:n liittymästä ja jatkuu reilu 130 km Heinolaan Lusin suoran alkuun. Lahdenväylä on vilkkaimmillaan Porvoonväylän ja Kehä I:n liittymien välillä (80 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).lähde? Lahdenväylä muodostaa osan Norjan Vardøsta Helsinkiin, Gdanskiin ja edelleen Kreikan Kreetan saaren Siteíaan johtavaa eurooppatietä E75.

Historia

Moottoritien ensimmäinen, neljän kilometrin tieosuus Vanhastakaupungista Viikkiin valmistui vuonna 1969. Uusi kuusikaistainen tie sai nimekseen Koillinen moottoritie tien suunnan ja moottoritiemäisen luonteensa mukaan. Moottoritietä jatkettiin Järvenpäähän vuonna 1973. Tällöin tie rakennettiin Kehä III:lle saakka aikaisemman, 1950-luvulla rakennetun Lahdentien paikalle. Pohjoisempana uusi tie rakennettiin vanhan viereen ja vanha tie jäi rinnakkaistieksi, seututieksi 140. Vuonna 1972 valmistui lisäksi Lahdenväylään Helsingin Jakomäessä liittyvä Porvoonväylä, joka ulottui siinä vaiheessa Sipoon Massbyhyn. Tämä yhteys korvasi Itäväylän (Seututie 170) Helsingin ja Porvoon välillä valtatienä 7.

1990-luvun puolivälissä Järvenpäästä Lahteen johtanut moottoriliikennetie oli ruuhkainen ja onnettomuusaltis, joten sen parantamista moottoritieksi alettiin suunnitella. Moottoritie Järvenpäästä Lahteen valmistui vuonna 1999. Se oli Suomen ensimmäinen ns. elinkaarimallilla rakennettu tie.

Vuonna 2007 yhtenäistä moottoritietä Helsingistä on Lahden ohi Heinolan Lusiin saakka. Tieosuus Lahti–Heinola parannettiin ohituskaistatiestä moottoritieksi vuosina 2003–2005.

Lähteet

  1. United Nations Economic Commission for Europe, Inland Trasport Committee: Road Transport Infrastructure. European Agreement on Main International Traffic Arteries (AGR). Consolidated text of the AGR (TRANS/SC.1/2002/3) (Eurooppatie E75 ja sen reitti mainitaan julkaisun sivulla 15.) 5. huhtikuuta 2002. United Nations Economic and Social Council. Viitattu 10.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla