Nykymaailmassa Lohikalat on tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Lohikalat:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka on herättänyt kiihkeää keskustelua ja kiihkeää keskustelua joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuuriin tai akateemisen yhteiskunnan merkityksen vuoksi. Lohikalat on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen syntymisestään nykypäivään, joten se on aihe, jota kannattaa tutkia perusteellisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.
Lohikalat Lohet |
|
---|---|
Taimen (Salmo trutta) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Kehittyneet luukalat Neopterygii |
Ylälahko: | Protacanthopterygii |
Lahko: |
Lohikalat Salmoniformes Greenwood et al., 1966 |
Heimo: |
Lohet Salmonidae Jarocki / Schinz, 1822 |
Alaheimot | |
|
|
Katso myös | |
Lohikalat (Salmoniformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon kuuluu vain yksi heimo, lohet (Salmonidae). Suomen alkuperäisestä kalastosta lohikaloja ovat lohi, taimen, nieriä, siika, muikku ja harjus.
Lohikalat ovat pohjoisen pallonpuoliskon viileiden vesien kaloja. Lähes kaikki lohikalat lisääntyvät sisävesissä. Lohikaloihin kuitenkin kuuluu aitojen sisävesikalojen ohella joukko anadromisia vaelluskaloja, jotka viettävät suuren osan elämästään meressä ja palaavat lisääntymään synnyinjokeensa.
Lohikalojen tyypillinen tuntomerkki on selkäevän takana lähellä pyrstöä oleva rasvaevä. Lohikalojen lähimpiä sukulaisia ovat samoin rasvaevälliset kuorekalat (Osmeriformes) ja sillikuorekalat (Argentiniformes) sekä haukikalat (Esociformes). Nämä neljä lahkoa yhdessä muodostavat ylälahkon Protacanthopterygii, jota pidetään rakennepiirteiltään alkeellisena moniin muihin viuhkaeväisiin verrattuna.
Lohikaloilla on keskeinen osuus pohjoisten järvien kalastuksessa, ja vaeltavilla lohikaloilla joki- ja rannikkokalastuksessa. Nykyisin lohikalat ovat myös viileiden alueiden keskeisiä vesiviljelyn kohteita. Lohikalojen liha on useimmiten rasvaista ja ne ovat kulinaarisesti arvostettuja.
Lohikalat jaetaan kolmeen alaheimoon, Coregoninae (siiat), Salmoninae (lohet) sekä Thymallinae (harjukset). Sukuja on 11, mutta käsitykset erillisten lajien määrästä vaihtelevat suuresti erityisesti siikojen kohdalla.