Taimen
Tässä artikkelissa haluamme tutkia ja analysoida Taimen:n vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Taimen on herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa, mikä on herättänyt keskustelua eri aloilla. Tässä mielessä on aiheellista tarkastella Taimen:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä sen vaikutusta niinkin erilaisilla aloilla kuin politiikka, kulttuuri, teknologia ja talous. Samoin ehdotamme tarkastelemaan, kuinka Taimen on onnistunut asettumaan ilmiöksi, joka on merkinnyt ennen ja jälkeen, luoden trendejä ja innovaatioita, jotka ovat muuttaneet tapaamme havaita ja lähestyä ympäröivää maailmaa.
| Taimen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Lohikalat Salmoniformes |
| Heimo: | Lohet Salmonidae |
| Suku: | Salmo |
| Laji: | trutta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Salmo trutta |
|
| Ekologiset muodot | |
|
|
| Katso myös | |
Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.
Koko ja ulkonäkö
Yleisesti taimen ja lohi erotetaan toisistaan sillä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohen pilkutus sijoittuu kylkiviivan yläpuolelle. Toinen yleinen ero on, että taimenen pyrstön pää on yleensä suora, ja lohella pyrstössä on lovi. Kumpikaan näistä menetelmistä ei ole täysin varma, ja on aiheuttanut ongelmia jopa tutkijoille. Suomunäytteellä asiasta saadaan kuitenkin täysi varmuus. Taimen on myös lohta pienempi, pituudeltaan yleensä 35–70 cm. Taimenen lihan väri on yleensä oranssinpunainen, mutta väri voi vaihdella taimenen ravinnon sekä elin- ja kasvuympäristön mukaan valkoisesta tummanpunaiseen.
Levinneisyys
Taimenen luontainen levinneisyysalue rajoittuu Eurooppaan, jossa sitä tavataan lähes kaikkialla lukuun ottamatta Välimeren maita ja Kaakkois-Eurooppaa. Lajia on kuitenkin istutettu myös monille muille alueille, kuten Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, eteläiseen ja itäiseen Afrikkaan, useisiin Aasian valtioihin, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Uusilla elinalueilla taimenesta on paikoitellen muodostunut uhka alkuperäiselle eliöstölle, ja se on siksi luokiteltu sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.
Suomessa taimenta istutetaan vesivoimaloiden ja jätevesilaitosten aiheuttaman haitan velvoittamana eräisiin vesistöihin, jolloin puhutaan rasvaevättömästä taimenesta. Taimenen pyyntimitoista eli puhekielen alamitoista on maassa tarkat rajoitukset: pääasiassa on käytössä 60 cm alaraja, lähinnä Lapissa 67. leveyspiirin pohjoispuolella alempi 50 cm. Lapin umpilammissa saattaa pyyntimitta olla 45 cm. Vuoden 2019 alusta Suomen merialueilta rasvaevällisen taimenen pyynti tulee kokonaan kielletyksi.
Elinkierto
Taimen syntyy keväisin kudusta yleensä jokiin ja pieniin puroihin. Sieltä se poikasvaiheen jälkeen joko suuntaa vaellukselle suurempiin vesistöihin tai jää synnyinseuduilleen elämään ns. paikallisena kalana. Muutaman vuoden kuluttua taimen palaa synnyinseudulleen kutemaan. Taimennaaras saavuttaa sukukypsyyden kolmesta viiteen -vuotiaana. Pariksi kelpaa missä tahansa elinvuosiaan viettänyt taimen, eli merivaellukselta saapunut suurikokoinen taimen saattaa valita kutuparikseen puroon paikalliseksi jääneen niukemmalla ravinnolla eläneen kalan siinä missä toisen merivaellukselta saapuneen kalankin.
Elinympäristön ravintotilanne ja mahdollisuudet oman elinympäristönsä ulkopuoliseen vesistöön pääsemiseen vaikuttavat suuntaako taimen poikasvaiheen jälkeen noin kahden vuoden ikäisenä vaellukselle järveen, mereen tai suurempaan jokeen, vai jääkö se paikallisena kalana asustamaan synnyinalueilleen. Kutupuroonsa jäävät taimenet kasvavat niukemmalla ravinnolla ja hitaammin, kuin suurilla selillä pikkukaloja ravinnokseen nauttivat yksilöt. Näin ollen puroon jäävät kalat saavuttavat sukukypsyyden pienempikokoisina kuin vaelluksella käyneet kalat.
Eräiden tutkimusten mukaan Pohjois-Euroopassa taimen soveltuu lohta paremmin helmisimpukan lisääntymiseen tarvittavaksi väli-isäntälajiksi.
Luokittelu
Taimen jaetaan vaelluskäyttäytymisen mukaisesti usein kolmeen ekologiseen muotoon, meritaimeneen, järvitaimeneen ja purotaimeneen eli tammukkaan. Aiemmin niitä on pidetty alalajeina, mutta käsityksestä on luovuttu.
Lähteet
- Salmo trutta (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 9.5.2008. (englanniksi)
- Taimen Kala-atlas. 2007. RKTL. Arkistoitu 8.7.2015. Viitattu 9.5.2008. Vanhentunut linkki.
Viitteet
- ↑ a b c Freyhof, J.: Salmo trutta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Taimen – Salmo trutta Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 29.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Kalojen velvoiteistutukset vauhtiin YLE Pohjois-Karjala. 15.6.2009. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ Maa- ja metsätalousministeriö: Pyyntimitat ohjaavat kalastusta mmm.fi. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ Jouni K. Salonen et. al.: Atlantic salmon (Salmo salar) and brown trout (Salmo trutta) differ in their suitability as hosts for the endangered freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera) in northern Fennoscandian rivers Freshwater Biology. 24.5.2017. Viitattu 1.6.2017 (englanniksi).
- ↑ Luontoportti: Taimen (Salmo trutta)