Nykymaailmassa Luokkataistelu:stä on tullut olennainen ongelma, joka vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin. Ilmestymisestään lähtien Luokkataistelu on synnyttänyt sarjan keskusteluja ja keskusteluja, jotka ovat kiinnittäneet asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Luokkataistelu:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Käsittelemme myös Luokkataistelu:n ympärillä olevia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia sekä mahdollisia ratkaisuja tai toimenpiteitä, joita ehdotetaan sen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Luokkataistelu:stä, jotta voidaan edistää tietoista ja rikastuttavaa keskustelua tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Luokkataistelu on marxilaisuuden mukaan eri yhteiskuntaluokkien välistä valtataistelua.
Osa artikkelisarjaa |
Kommunismi |
---|
Pääsuuntaukset |
Internationaalit |
Karl Marx ja Friedrich Engels käyttivät termiä ensimmäisen kerran Kommunistisessa manifestissa, mutta eivät katsoneet olevansa ilmiön keksijöitä. He lainasivat ilmiön ranskalaisilta historioitsijoilta, jotka olivat kuvanneet ihmisrotujen välistä konfliktia. Marxin mukaan kapitalistisessa yhteiskunnassa porvariston eli omistavan luokan ja proletariaatin eli työtätekevän luokan välille syntyy luokkataistelu, jonka proletariaatti voittaa. Luokkataistelun seurauksena syntyy proletariaatin diktatuuri ja luokaton yhteiskunta.
1900-luvun sosialistisessa ideologiassa luokkataistelun katsottiin tapahtuvan eri tavoin: taloudellisena taisteluna (elintason ja työehtojen parantaminen), ideologisena taisteluna (luokkatietoisuuden herättäminen) ja poliittisena taisteluna.
Luokkataistelu on keskeisessä asemassa myös anarkismissa, mutta marxilaisuuteen kuuluvan proletariaatin diktatuurin sijaan se tähtää kaikkien valtarakenteiden hävittämiseen.
Materialistinen historiankäsitys selittää yhteiskunnan kehityksen tuotantovoimien ja yhteiskunnassa vallitsevien tuotantosuhteiden (joista omistussuhteet ovat legalistinen muoto) vääjäämättömällä taipumuksella ajautua konfliktiin keskenään. Tuotantovoimat kehittyvät historian kuluessa jatkuvasti väestönkasvun ja ihmisten loputtomien tarpeiden myötävaikutuksesta. Tietynlaiset tuotantosuhteet vastaavat tiettyjä tuotantovoimien kehityksen astetta, mutta kun tuotantovoimat kehittyvät tästä asteesta ohitse, alkaa tulla yhteiskunnallisia ongelmia. Konfliktin kannalta oleellisia yhteiskunnassa vallitsevia suhteita ovat suhteet niiden välillä, jotka kontrolloivat tuotantovälineitä ja niiden jotka eivät. Näin ollen jännite tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välillä näyttäytyy yhteiskuntaluokkien välisenä konfliktina. Vallitseva luokka hallitsee olemassa olevaa tuotannonmuotoa, mutta kehittyvät tuotantovoimat lisäävät vallitsevaa luokkaa vastaan nousevan luokan voimia. "Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa."lähde?