Tässä artikkelissa perehdymme Maastojuoksun Suomen-mestaruuskilpailut:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja valaisemme asioita, jotka ovat herättäneet monien kiinnostusta ja uteliaisuutta. Tämä kattava analyysi pyrkii selvittämään Maastojuoksun Suomen-mestaruuskilpailut:n ympärillä olevat mysteerit ja tarjoamaan panoraamanäkymän, jonka avulla lukijat voivat paremmin ymmärtää sen tärkeyttä ja merkitystä. maailma jatkuvassa muutoksessa ja kehityksessä. Liity kanssamme tälle tutkimus- ja pohdiskelumatkalle Maastojuoksun Suomen-mestaruuskilpailut:stä, jonka vaikutukset tuntuvat kaikilla modernin elämän osa-alueilla.
Maastojuoksun Suomen-mestaruuskilpailut (SM-maastot) on vuosittain järjestettävät yleisurheilun Suomen-mestaruuskilpailut maastojuoksussa. Suomen Urheiluliitto päättää kilpailujen järjestämisestä ja myöntää vuosittain järjestämisoikeuden seuroille tai seurayhtymille. Ainakin yhden järjestävän seuran tulee hakemis- tai myöntämishetkellä kuulua vähintään seuraluokittelun 1. luokkaan. Kilpailut järjestetään yksipäiväisenä kilpailuna huhti–toukokuussa tai syys–lokakuussa.
Joka matkalla kilpaillaan sekä henkilökohtaisessa kilpailussa että joukkuekilpailussa, jossa lasketaan seuran kolmen parhaan juoksijan sijoitukset. 10 kilometrin kilpailun joukkuekilpailu on yhteinen miehille ja naisille, niin että joukkueessa täytyy olla vähintään yksi juoksija molemmista sarjoista.
Vuoteen 2019 asti naisilla oli vain yksi kilpailumatka (vuodesta 1972 lähtien 5 km tai 6 km) ja miesten lyhyt matka oli 5 km tai 6 km vuosina 1946–1991 ja vuodesta 1992 lähtien 4 km ja miesten pitkä matka oli 15 km vuosina 1973–1991 ja 12 km vuodesta 1992 lähtien. Vuodesta 2020 lähtien kilpailumatkoina on sekä miehissä että naisissa 4 km ja 10 km.
Maastojuoksun Suomen-mestaruuskilpailut on juostu vuosittain ainakin vuodesta 1913 (paitsi sotavuosina 1918 ja 1942). Vuosina 1954, 1962, 1963, 1965 ja 1966 juostiin kahdet kilpailut vuodessa, keväällä ja syksyllä. Syysmaastot on merkitty asteriskilla (*) luetteloon.