Nykymaailmassa Sortavala on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Sortavala, joka tunnetaan vaikutuksestaan yhteiskunnan eri osa-alueisiin, on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus ulottuu muun muassa talouteen, politiikkaan, teknologiaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Koska Sortavala on edelleen analyysin ja keskustelun aihe, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset nyt ja tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Sortavala:n merkitystä ja laajuutta sekä sen mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaan.
Sortavala (Сортавала) |
|
---|---|
lippu |
Vaakuna |
Sortavala |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Sortavalan piiri |
Perustettu | 1632 |
Kaupunginoikeuksien menetys | 1721 |
Uudelleen kaupungiksi | 1781 |
Hallinto | |
– Kaupunginjohtaja | Sergei Krupin |
Pinta-ala () | |
– Kokonaispinta-ala | 15 km² |
Väkiluku (2010) () | 19 235 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 18679x |
Suuntanumero(t) | +7 81430 |
Sortavala (ven. Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen ja runsaat 30 km Suomen rajasta. Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asui yhteensä 19 235 henkeä 2010.
Sortavala ilmastotilastoa
Lähde: Сортавала - meteolabs.ru
|
Paikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol (Serdovol), ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka. Stolbovan rauhassa 1617 alue liitettiin osaksi Ruotsia ja kuningatar Kristiina myönsi paikkakunnalle kaupunkioikeudet vuonna 1632 nimellä Sortavala, ruots. Sordavala. Kaupunki hävitettiin suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa lähes täydellisesti ja se menetti merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa 1721 se luovutettiin Venäjälle.
Kun Suomen alueesta oli tullut osa Venäjää Haminan rauhassa 1809, Sortavala liitettiin vuonna 1812 muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan osaksi Viipurin lääniä.
Suomessa Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies- että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari 1918 ja ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalan alueen uskonnollista merkitystä vahvisti Laatokan saaressa noin 40 kilometriä etelään sijaitseva Valamon vanha luostari. Sortavalasta kehittyi 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle tultaessa merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulunopettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa.lähde?
Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli muun muassa huonekalu- ja suksitehdas, urkuharmoonitehdas, elintarviketeollisuutta ja kutomo. Siellä oli myös parantola (sanatorio). Sankkojen metsien ansiosta metsänhakkuu ja raakapuun myynti teollisuuden raaka-aineeksi oli Sortavalassa yleistä. Rautatieyhteys Viipuriin rakennettiin vuonna 1893. Kaupungissa on sisävesisatama.
Sortavalassa toimi myös merkittäviä urheiluseuroja: Vuonna 1929 perustettu Sortavalan Palloseura (SPS) harjoitti jalkapalloa, pesäpalloa ja jääpalloa. Sen paikallinen pääkilpailija oli Sortavalan Palloilijat (SP). Jatkosodan jälkeen seurat muuttivat Kuopioon, missä nimeksi tuli Kalevan Pallo (KalPa), joka on nykyisin tunnettu jääkiekkoseura. Näitä ennen toimivat jo voimistelu- ja luisteluseura Sortavalan Viritys sekä työväen urheiluseura Sortavalan Ponnistus, joka keskittyi voimalajeihin ja vesiurheiluun.
Kaupunki kuului Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940. Kun Suomi hyökkäsi jatkosodassa, se vapautti myös Sortavalan 1941. Jatkosodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhan perusteella Suomen oli kuitenkin tunnustettava 1940 sovittu raja.
Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa on Sortavalan keskustan historiallinen pienoismalli.
Alla oleva taulukko kuvaa kaupungin asukasluvun kehitystä. On syytä huomata, että 1815–1939 tilastot kuvaavat vain kaupunkialueen asukasmäärää ilman esikaupunkialueita. Sortavalan kaupungissa asui vuonna 1939 4 710 asukasta ja sen esikaupungeissa noin 4 500 asukasta. Varsinaisen kaupungin pinta-ala oli vain 1,40 neliökilometriä, mutta ympäröivään Sortavalan maalaiskuntaan kuului 666,80 neliökilometriä maata. Neuvostoliiton aikana kaupungin pinta-ala kasvoi Suomen aikaisesta.
Vuosi | 1815 | 1850 | 1870 | 1890 | 1910 | 1920 | 1930 | 1938 | 1939 | 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 | 2010 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku (kaupunki) | 172 | 665 | 631 | 1 336 | 3 085 | 3 877 | 4 732 | 4 577 | 4 710 | 17 611 | 22 188 | 21 618 | 22 579 | 21 131 | 19 235 |
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Sortavalan kaupungissa asui 19 235 henkeä. Sortavalan kaupunkikunnassa asukkaita oli 20 374, eli kaupungin ohella 1 139 maaseutuasukasta.
Sortavala Sordavala, Сердоболь/Serdobol |
|
---|---|
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
vaakuna |
sijainti |
Lääni | Viipurin lääni |
Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
Kuntanumero | 763 |
Perustettu | 1632 |
Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
Pinta-ala |
km² (1.1.1938) |
– maa | 1,40 km² |
Väkiluku |
4 710 (31.12.1939) |
– väestötiheys | 3 364,3 as./km² |
Sortavalan kaupunginjohtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Nikolai Zajats.
Sortavalan talous on ollut pitkään heikolla tolalla, ja etenkin toisen maailmansodan jälkeen sen historiallinen kaupunkikuva on kokenut paljon kolhuja monien suomalaisten rakennusten ränsistyessä ja lahotessa.
Kaupunkiin johtaa etelästä Laatokan länsirantaa seuraava maantie A129. ja itään on yhteys Aunuksen kautta Murmanskin valtatielle. Alueen rautatieverkko kuuluu Venäjän rautateiden luoteisosan rataverkoista vastaavan Lokakuun rautateiden sivuratoihin. Sortavalan rautatieasemalle liikennöivät paikallisjunat Kaarlahdesta sekä Pietarin ja Kostamuksen väliset kaukojunat. Kaupungin satamaan johtaa laivareitti mm. Käkisalmesta ja sieltä tehdään matkoja läheiseen Valamoon.
Parin vuoden ajan 1990-luvulla Venäjän Karjalaan kuuluva jalkapallojoukkue Sortavala osallistui Suomen toiseen divisioonaan pelaten myös kotiottelunsa aluksi Suomessa. Ensimmäisessä kotiottelussaan se voitti Kiuruveden Palloilijat maalein 2-0.
Sortavala oli Venäjän virallinen uudenvuoden pääkaupunki vuodenvaihteessa 2015–2016. Venäjän kulttuuriministeriön tunnustus on myönnetty tätä ennen kolme kertaa: aiemmilla kerroilla juhlakaupunkeja ovat olleet Kazan, Vologda ja Vladimir. Nimityksen tarkoituksena on nostaa kaupungin ja sen ympäristön arvoa matkailukohteena.
Sortavalassa vuoden vaihtumista juhlistettiin useiden päivien ajan. Tarjolla oli erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, joulutoreja ja teatteria. Kaupunkiin odotettiin jopa 30 000 vierasta. Uudenvuodenaaton pääjuhlan odotetuimpia vieraita olivat pakkasukko ja Lumityttö. He saapuivat Sortavalaan museojunalla Veliki Ustjugista, joka on heidän kotikaupunkinsa.
|