Mahajana

Nykymaailmassa Mahajana:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Johtuipa historiallisesta vaikutuksestaan, merkityksellisyydestään nyky-yhteiskunnassa tai vaikutuksestaan ​​eri alueilla, Mahajana on vanginnut niin akateemikkojen, ammattilaisten kuin amatöörienkin huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Alkuperäistään sen rooliin nykymaailmassa Mahajana on aihe, joka ansaitsee analysoinnin yksityiskohtaisesti ja kriittisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja seuraukset.

Kiinalainen istuva buddha Tang-dynastian ajalta, noin vuodelta 650.

Mahajana (suuri vaunu) on yksi kolmesta suurimmasta buddhalaisuuden koulukunnasta. Mahajana viittaa bodhisattvan polkuun eli haluun saavuttaa valaistuminen kaikkien olentojen hyödyksi.

Mahajanassa tavoitteena on pienen vaunun (Hinajanan) päämäärän eli henkilökohtaisen vapautumisen sijaan täydellinen valaistuminen kaikkien olentojen hyväksi. Tämä altruistinen asenne on suurella polulla keskeisessä asemassa olevan bodhisattva-asenteen ydin.

Suurella polulla edetäänkin pitkälti kehittämällä valaistumismieltä eli motivaatiota valaistua kaikkien hyväksi. Tämä tapahtuu kehittämällä viisautta ja myötätuntoa. Suuren polun opetuksia kutsutaankin joissakin yhteyksissä "sisäisiksi opetuksiksi" (vastaavasti pienen polun opetuksia kutsutaan "ulkoisiksi opetuksiksi" ja timanttipolun opetuksia "salaisiksi opetuksiksi").

Tunnetuimpia mahajanasta kehittyneitä koulukuntia ovat zen, lamalaisuus ja Puhtaan maan buddhalaisuus sekä Japanissa syntynyt Nichiren-buddhalaisuus. Mahajanaa harjoitetaan pääosin Kiinassa, Japanissa, Koreassa ja Vietnamissa.

Oppi

Mahajana-buddhalaisuuden oppi koostuu enimmiltään Mahajan-sutrista ja Āgama-kirjoituksista. Mahajanan harjoittajat mieltävät koulukuntansa ajatukset syvällisempinä Buddhan Dharman selityksinä kuin Mahajanaa aikaisemmin perustetut suuntaukset.

Lähteet

  1. Hamar, Imre: Reflecting Mirrors: Perspectives on Huayan Buddhism., s. 94. Harrassowitz Verlag (2007), 2007.

Aiheesta muualla