Tässä artikkelissa analysoimme Meistriliiga (jääkiekko):n merkitystä nykyisessä kontekstissa ja tutkimme sen vaikutuksia eri alueilla. Meistriliiga (jääkiekko) on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään, ja sen vaikutus herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa. Kautta historian Meistriliiga (jääkiekko):llä on ollut keskeinen rooli eri aloilla politiikasta kulttuuriin, teknologiaan ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Meistriliiga (jääkiekko):n merkitys nykymaailmassa sekä sen mahdollisuudet muokata tulevaisuutta. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Meistriliiga (jääkiekko):n merkitystä nykypäivänä perusteellisen ja monialaisen analyysin avulla. Se tarjoaa kriittisen ja pohdiskelevan kuvan sen vaikutuksista ja mahdollisista pitkän aikavälin vaikutuksista.
Meistriliiga | |
---|---|
Meneillään oleva kausi
2023–2024 |
|
Meistriliiga |
|
Laji | jääkiekko |
Maa(t) | Viro |
Perustettu | 1932 (ensimmäinen ottelu; vuonna 1934 ensimmäinen Viron-mestaruuden jako) |
Toimitusjohtaja | Veiko Süvaoja |
Joukkueita | 5 (aikaisemmin 4–7) |
Hallitseva mestari |
Riia HK Kurbads (Viron-mestari: Tallinna HC Panter) |
Eniten mestaruuksia | Narva PSK (18) |
Sivusto | Eesti Jäähokiliit – Coolbet Hokiliiga |
Meistriliiga (kaudella 2017–2018 Nordic Power Hokiliiga, kaudesta 2018–2019 Coolbet Hokiliiga) on jääkiekon korkein sarjataso Virossa. Sarja on perustettu vuonna 1934.
Välillä siinä on pelannut kuusikin joukkuetta samalla kaudella, mutta kaudesta 2015–2016 kauteen 2019–2020 joukkueita oli vain neljä. Kaudella 2020–2021 joukkueita oli viisi. Joukkueiden vaihtuvuus on ollut suurta lähinnä taloudellisista syistä. Kaudella 2021–2022 joukkueita oli seitsemän, ja niistä yksi oli Latviasta. Kaudella 2022–2023 joukkueiden määrä oli sama, mutta kaksi niistä oli Latviasta. Kaudella 2023–2024 joukkueita on viisi, ja ne ovat kaikki Virosta.
Viron jääkiekon mestaruussarjan katsotaan alkaneen 7. helmikuuta 1932, jolloin Tallinnan jääkiekkojoukkue pelasi Riiassa Latvian mestarijoukkuetta vastaan. Varsinainen sarjatoiminta käynnistyi Virossa kaudella 1934–1935. Aluksi sarjan toiminta oli katkonaista: Vain kausilla 1934, 1936, 1937, 1939 ja 1940 jaettiin kultamitalit. Näillä kausilla ei kuitenkaan jaettu pronssimitaleita. Sitten Neuvostoliitto miehitti Viron. Jääkiekkotoiminta käynnistyi kuitenkin uudelleen, ja vuonna 1946 sarja pelattiin jälleen. Tuosta kaudesta alkaen pelattiin kulta-, hopea- sekä pronssimitaleista. Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 sarja jatkui keskeytyksettä.
Sarjassa edelleen mukana olevista joukkueista perinteikkäin on Meistriliigan alkuvuosia hallinnut, vuonna 1976 perustettu Narva Kreenholm. Se oli alun perin vuonna 1953 perustetun Narva Paemurru Spordikoolin, eli Neuvostoliiton aikana perustetun urheilukoulun jääkiekkojaoston joukkue. Kreenholmin ykkösjoukkue pelasi Neuvostoliiton kolmossarjaa kauden 1991–1992 loppuun saakka, ja sen kakkosjoukkue osallistui Meistriliigaan sen ensimmäisellä kaudella. Sekä koulu että joukkue ovat edelleen toiminnassa.
Meistriliiga on käytännössä amatöörisarja, jossa vain noin puolenkymmentä parasta pelaajaa saa pelaamisesta palkkaa. Käytännössä he ovat ulkomaalaisvahvistuksia. Siksi parhaat pelaajat lähtevät usein jo nuorina pelaamaan Viron ulkopuolelle, ja se heijastuu vääjäämättä liigan tasoon. Katsojia otteluissa on muutamista kymmenistä muutamiin satoihin. Vaikka yleisömäärät ovat matalia verrattuna esimerkiksi Suomen Liigaan, paikalle saapuneet kannattajat ovat äänekkäitä, riehakkaita ja luovat tunnelmaa halleihin. Pelaajien ja katsojien vuorovaikutus onkin paikoin todella välitöntä.
Itsenäisyyden palauttamisen jälkeisenä 30 kauden aikana Viron mestaruuden on voittanut peräti 11 eri nimistä joukkuetta, mutta sponsorinimien ja muiden vastaavien muutosten takaa löytyy tosiasiallisesti kuusi eri seuraa.
Kaudella 2016–2017 mestaruuden voitti otteluvoitoin 1–3 Narva PSK, ja HC Viking jäi hopealle. Kaudella 2017–2018 mestaruuden voitti otteluvoitoin 3–1 HC Viking, ja Tartu Kalev Välk jäi hopealle. Pronssia sai HC Vipers voitettuaan pronssiottelussa Narva PSK:n maalein 5–6. Seuraavalla kaudella 2018–2019 puolestaan Tartu Välk 494 voitti mestaruuden, kun se kukisti Narva PSK:n otteluvoitoin 3–0. Kaudella 2019–2020 runkosarjan ja Viron-mestaruuden voitti Tartu Välk 494. Pudotuspelejä ei pelattu koronaviruspandemian takia.
Kaudella 2020–2021 pudotuspelien ulkopuolelle jäi 16 ottelua käsittäneen runkosarjan jälkeen HC Vipers. Pudotuspelit alkoivat suoraan välieristä, joissa paras ensimmäisestä -järjestelmällä pelatuissa peleissä loppuotteluun selvisivät Välk 494 ja HC Panter. Paras kolmesta -järjestelmällä pelatussa loppuottelusarjassa Viron mestaruuden voitti Välk 494 otteluvoitoin 2–1. Kaudella 2021–2022 sarja vietti 90-vuotisjuhlakauttaan. Mestaruuden voitti Välk 494 neljättä kertaa peräkkäin. Seuraavalla kaudella Meistriliigan voitti latvialainen Kurbads, joten Viron-mestaruus jaettiin parhaalle virolaisjoukkueelle, joka oli Tallinna HC Panter.
Vuosina 2000–2021 Meistriliigassa on pelannut yhteensä 28 suomalaista. Menestynein heistä on Suomi-sarjassa tehokkaasti pelannut ja Oulun Kärpissä SM-liigaakin pelannut Jussi Nieminen. Nieminen pelasi Virossa yhteensä yhdeksän kautta eri joukkueissa, ja parhaalla kaudellaan hän teki 17 otteluun 27+35=62 pistettä.
Nykyiset joukkueet ja muita joukkueita 2010-luvulta alkaen | Kaupunki | Kotihalli | Perustettu |
---|---|---|---|
Narva PSK | Narva | Narva jäähall | 2003 |
HK Kalev-Välk Tartu/Tartu Välk 494 (ei osallistunut kaudella 2016–2017) |
Tartto | Astri Arena | 1994 |
Everest Kohtla-Järve (ei osallistunut kausilla 2016–2017 ja 2017–2018) |
Kohtla-Järve | Kohtla-Järve jäähall | 2011 |
HC Vipers (ei osallistunut kausilla 2018–2019, 2019–2020, eikä kausina 2022–2023 ja 2023–2024) |
Tallinna | Tondiraba jäähall | |
HC Panter/Purikad (ei osallistunut kausilla 2016–2017, 2017–2018, 2018–2019, 2019–2020) |
Tallinna | Haabersti jäähall | 2001 |
Kohtla-Järve Viru Sputnik (ei osallistunut kausina 2016–2017, 2017–2018, 2018–2019, 2019–2020, 2020–2021) |
Kohtla-Järve | Kohtla-Järve jäähall | 2003 |
HC Kurbads Kausina 2021–2022 ja 2022–2023 osallistunut latvialainen joukkue |
Riika | Kurbads Ledus Halle | |
HS Riga Kaudella 2022–2023 osallistunut latvialainen joukkue |
Riika | Hokeja halle Riga | |
HC Viking Tallinn (kaudella 2018–2019 nimellä Tallinna Kalev/Viking, ei ole osallistunut kauden 2020–2021 jälkeen) |
Tallinna | Jeti jäähall ja Tondibara jäähall | 2010 |
HC Tallinn (ei ole osallistunut kauden 2017–2018 jälkeen) |
Tallinna | Škoda jäähall | 2016 |
Noortekoondis (Viron alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue, ei ole osallistunut kauden 2017–2018 jälkeen) |
Viljandi | Viljandi jäähall |
|
|
|
|
|
|