Viljandi
Nykymaailmassa Viljandi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Teknologian ja globalisaation myötä Viljandi:stä on tullut perustavanlaatuinen näkökohta, joka vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Viljandi on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Viljandi:een, sen sosiaalisista vaikutuksista sen vaikutukseen globaaliin talouteen. Tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
| Viljandi | |
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
  Viljandi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Viro |
| Maakunta | Viljandimaa |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Ando Kiviberg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 14,67 km² |
| Väkiluku (1.1.2018) | 17 758 |
| – Väestötiheys | 1 210 as./km² |
|
Kaupungin verkkosivusto
|
|
Viljandi (saks. Fellin) on Viljandimaan maakunnan pääkaupunki Viron keskiosassa. Sen asukasluku on noin 18 000.
Historia
Historialähteet mainitsevat Viljandin ensimmäistä kertaa vuonna 1211, mutta paikalla tiedetään olleen asutusta jo viikinkiajalla. 1300-luvulla hansaliiton aikaan Viljandi oli yksi Itämeren alueen hansakaupungeista. Kaupungista tuli myös baltteja kristinuskoon käännyttäneen kalparitariston keskuspaikka. Liivinmaan sodassa (1558–1583) ja Puolan–Ruotsin sodassa (1600–1622) Viljandi oli sotatantereena. Liivinmaan sodan aikana tuhoutui muun muassa kaupungissa sijainnut fransiskaaniluostari.
Neuvostoliiton aikaan Viljandissa sijaitsi Spetsnaz-prikaati 4.ObrSpN, joka lakkautettiin vuonna 1992.
Viljandi nykyään
Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Linnavuorella sijaitsevat keskiaikaisen ritarilinnan rauniot, raatihuone, vuonna 1866 valmistunut Pyhän Paavalin kirkko (Püha Pauluse kirik) ja 1600-luvulla fransiskaaniluostarin paikalle rakennettu Pyhän Johanneksen kirkko (Püha Jaani kirik). Tunnetuimpia maamerkkejä on 30-metrinen, vuonna 1911 rakennettu (1999 entisöity) vesitorni, jonka huipulla on näköalatasanne.
Viljandissa toimii Tarton yliopistoon kuuluva Viljandin kulttuuriakatemia.
JK Tulevik Viljandi on Viron Meistriliigassa pelaava viljandilainen jalkapalloseura.
Viljandi on Porvoon ystävyyskaupunki.
Väestö
Vuonna 2011 Viljandin kaupungissa oli 17 473 asukasta, joista 16 443 (94,1 %) oli virolaisia, 648 (3,7 %) venäläisiä ja 372 (2,1 %) muita kansallisuuksia.
Kansanmusiikkifestivaalit
Viljandissa pidetään joka heinäkuu kansainväliset kansanmusiikkifestivaalit. Konserttipaikkoja ovat muun muassa kaupungin keskusta, ritarilinnan rauniot puistoineen ja kirkot.
Etäisyyksiä Viron muihin kaupunkeihin
Kuvia
-
Näkymä linnoitukselta Viljandijärvelle. -
Jaanin eli Johanneksen kirkko. -
Riippusilta linnoituksella vallihaudan yli. -
Vanha vesitorni. -
Viljandin ensimmäinen hotelli. -
Paavalin kirkko. -
Viljandin kansanmusiikkifestivaalit 2007. -
Viljandin kaupungintalo. -
Jaanin eli Johanneksen kirkko ja kansanmusiikkifestivaalit 2007. -
Centrum-hotelli ja -kauppakeskus.
Lähteet
- ↑ Linnavalitsus Viljandi.ee. Viitattu 7.4.2016. (viroksi)
- ↑ a b Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 11.5.2018. (viroksi)
- ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viljandi Wikimedia Commonsissa
- Viljandi Linna Atlas (Arkistoitu – Internet Archive) (viroksi)
- Viljandin ystävät ry (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||
