Nahkiaiset
Nykymaailmassa Nahkiaiset on aihe, joka herättää paljon kiinnostusta ja keskustelua. Teknologian kehittymisen ja elämäntapojen muutosten myötä Nahkiaiset:stä on tullut koko yhteiskuntaan vaikuttava aihe. Nahkiaiset:tä on analysoitu eri näkökulmista ja tutkimuksista ja tähän ongelmaan on ehdotettu erilaisia ratkaisuja. Tässä artikkelissa perehdymme Nahkiaiset:een liittyviin tärkeimpiin näkökohtiin, tutkimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tarkastelemme Nahkiaiset:n merkitystä eri yhteyksissä henkilökohtaisesta tasosta globaaliin vaikutukseen.
| Nahkiaiset | |
|---|---|
 Merinahkiainen |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Leuattomat kalat Agnatha |
| Luokka: | Hyperoartia (Petromyzontida) |
| Lahko: | Nahkiaiskalat Petromyzontiformes |
| Heimo: |
Nahkiaiset Petromyzontidae Bonaparte, 1832 |
| Katso myös | |
Nahkiaiset (Petromyzontidae) ovat alkeellisia leuattomia selkärankaisia, joilla on sarveishampaiden reunustama pyöreä imusuu. Nahkiaiset on yksi nahkiaiskalojen (Petromyzontiformes) kolmesta heimosta.
Nahkiaisia tunnetaan yli 40 eri lajia. Aikuiset voivat kasvaa 13–100 cm:n pituisiksi. Suomessa säännöllisesti esiintyviä lajeja ovat nahkiainen ja pikkunahkiainen.
Nahkiaisilla on kidukset, jotka aukeavat ruumiin sivuille muodostaen seitsemän reiän rivin. Niillä on myös yksi sierain pään yläosassa. Nahkiaisilla on leuaton, hampaallinen ja pyöreä suu, jolla ne imevät verta kaloista. Nahkiaisilla ei ole luustoa, suomuja eikä parillisia eviä.
Nahkiaisten matomaisia toukkia kutsutaan likomadoiksi tai ammokeeteiksi, ja ne elävät pohjaliejussa. Toukat syövät pohjan hajoamatonta orgaanista ainesta ja pikkueläimiä.
Merinahkiainen
Suomessa tavataan satunnaisesti merinahkiaista (Petromyzon marinus), joka on selvästi nahkiaista suurempi ja väriltään kirjava. Merinahkiaisen varsinaista esiintymisaluetta on Pohjois-Atlantti, josta se on levinnyt myös Pohjois-Amerikan suuriin järviin. Euroopassa tavataan lisäksi kolmea tonavannahkiaislajia, jotka luetaan sukuun Eudontomyzon.
Kuvia
-
Merinahkiaisen suu -
Nahkiaisen pää
Lähteet
- ↑ Bent J. Muus – Preben Dahlström suom. toim. Markku Varjo: Suomen ja Euroopan sisävesikalat, s. 42-43. 2. painos, Tanskankielinen alkuteos Europas ferskvand fisk. Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-6768-8.
Aiheesta muualla
- Family Petromyzontidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Order Summary for Petromyzontiformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)